Jean Bruun

Jean (Johannes, Johan) Bruun (21. syyskuuta 1817 Hamina7. syyskuuta 1872 Sairilan kartano, Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen Haminassa asunut kauppias sekä saha- ja rautateollisuuden harjoittaja.

Bruunin vanhemmat olivat kauppaneuvos Christian Bruun ja Anna Sophia von Daehn. Bruunin suku oli toiminut kauppiaina ja laivanvarustajina Haminassa 1700-luvun alkupuolelta saakka. Suku omisti myös useita vesisahoja Kymijoen vesistön alueella. Jean Bruun sai kauppiaanoikeudet Haminassa 1850 ja samana vuonna hän hankki omistukseensa Pieksämäellä toimineen Porsaskosken harkkohytin. Bruun sai myös ennakkoperintönä isältään myös sahaosuuksia muun muassa Anjalassa toimineesta Ummeljoen vesisahasta. Bruun toimi Haminassa myös rakennusurakoitsijana ja hän vastasi Haminan kadettikoulun rakentamisesta. Lisäksi Bruun raivautti Vehkalahdella soita viljelykselle ja hän sai siitä hyvästä Suo-Janne lempinimen. Bruun omisti myös laajan kirjaston joka sisälsi klassikoiden ja 1800-luvun alun tunnettujen kirjailijoiden teoksia.

Bruun investoi huomattavia summia Porsaskosken harkkohytin uudistamiseen. Järvimalmia jalostaneen hytin yhteyteen rakennettiin valssilaitos, konepaja ja valimo. Bruun aloitti myös romuraudan tuonnin Pieksämäelle raaka-aineen saannin turvaamiseksi. Uudistustyöt velkaannuttivat Bruunin pahoin ja Porsaskosken laitosten toimintaa ei myöskään saatu kannattavaksi uudistuksista huolimatta. Vuonna 1856 Bruun osti Erik Johan Längmanilta tämän osuudet Ummeljoen vesisahasta sekä Keski-Suomessa sijainneesta Muuramen vesisahasta.

1860-luvun alussa Suomen taloutta kohtasi taantuma usean katovuoden, rahayksikön revalvoimisen ja kiristyneen luotonannon takia. Bruunin isä Kauppaneuvos Christian Bruun kuoli tammikuussa 1864 ja pari kuukautta myöhemmin hänen kuolinpesänsä julistettiin konkurssiin. Pian myös Jean Bruunin Pietarissa asunut serkku Ludvig Bruun teki vararikon. Ludvig Bruun oli ollut osakkaana Porsaskosken hytissä sekä Bruunin suvun Sippolassa omistamassa Saveron lasitehtaassa. Lasitehtaan tuotanto oli viety Pietarin markkinoille. Saman vuoden syksyllä myös Jean Bruun joutui jättämään konkurssihakemuksen.

Bruun pakeni ennen konkurssioikeudenkäyntiä Englantiin josta sukulaiset suostuttelivat hänet kuitenkin palaamaan Suomeen. Oikeus tuomitsi Bruunin vuonna 1867 elinikäiseen konkurssiin ja hän menetti myös kansalaisluottamuksensa. Bruun vietti lopun elämänsä Mikkelin lähellä Sairilan kartanossa jonka hänen vaimonsa sukulaiset olivat ostaneet.

Jean Bruun oli naimisissa vuodesta 1841 Anna Luise Thoden kanssa. Heidän tyttärensä Anna Luise (Lovisa) Bruun meni naimisiin vuonna 1860 haminalaisen kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvistin kanssa.

LähteetMuokkaa