Javier Sotomayor
Javier Sotomayor Sanabria (s. 13. lokakuuta 1967 Limonar, Kuuba) on kuubalainen korkeushyppääjä. Hän voitti olympiakultaa vuonna 1992 sekä kahdesti ulkoratojen ja neljästi sisäratojen maailmanmestaruuden. Maailmanennätystä Sotomayor paransi vuosien 1988–1993 välillä kolmesti, ja hänen paras tuloksensa 245 cm on edelleen maailmanennätys.
Javier Sotomayor | |
---|---|
Sotomayor Helsingissä vuonna 2009 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. lokakuuta 1967 Limonar, Kuuba |
Kansalaisuus | Kuuba |
Uran tiedot | |
Pituus | 195 cm |
Paino | 82 kg |
Laji | korkeushyppy |
Kilpauran kesto | 1984–2001 |
Saavutukset | |
Voitot |
1 olympiakulta 2 maailmanmestaruutta |
Ennätykset | 245 cm (ME) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Kuuba | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Barcelona 1992 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Sydney 2000 | korkeushyppy | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Stuttgart 1993 | korkeushyppy | |
Kultaa | Ateena 1997 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Tokio 1991 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Göteborg 1995 | korkeushyppy | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Kultaa | Budapest 1989 | korkeushyppy | |
Kultaa | Toronto 1993 | korkeushyppy | |
Kultaa | Barcelona 1995 | korkeushyppy | |
Kultaa | Maebashi 1999 | korkeushyppy | |
Hopeaa | Pariisi 1985 | korkeushyppy | |
Pronssia | Sevilla 1991 | korkeushyppy | |
Universiadit | |||
Kultaa | Duisburg 1989 | korkeushyppy |
Sotomayor hyppäsi floppaamalla kuten muutkin huiput, mutta hänen vauhdinottonsa oli poikkeuksellisen nopea ja kohtisuoraan rimaa kohti.[1]
Nuoruus
muokkaaJavier Sotomayor syntyi 13. lokakuuta 1967 Limonarin pikkukaupungissa Kuubassa. Hänen vanhempansa olivat tehdastyöläisiä. Sotomayor teki nuorena töitä isoveljensä kanssa sokeriruokopelloilla. Hän harjoitteli korkeushyppyä öljytynnyreiden päälle nostettujen sokeriruokojen yli.[1]
Kun viranomaiset olivat huomanneet nuoren Sotomayorin lahjakkuuden, hänet laitettiin yhdeksänvuotiaana urheilukouluun. Sotomayorista aiottiin aluksi tehdä koripalloilija, mutta hän halusi korkeushyppääjäksi ja sai hyppyvalmentajakseen maineikkaan Carlos Luis Godoyn.[1]
Urheilu-ura
muokkaaVuonna 1984 Sotomayor voitti 17-vuotiaana Kuuban korkeushyppymestaruuden tuloksella 233 cm. Seuraavana vuonna hänestä tuli Karibian mestari ja hän sijoittui maailmancupissa kolmanneksi. Sotomayor rikkoi nuorten sarjoissa kaikkien ikäluokkien maailmanennätykset 15 ja 19 vuoden välillä.[1]
Vuonna 1987 Sotomayor voitti kultaa Pan-Amerikan kisoissa. Hän ei kuitenkaan Kuuban olympiaboikotin vuoksi päässyt kilpailemaan Soulin olympialaisissa 1988. Sotomayor hyppäsi syyskuussa 1988 maailmanennätyksen tuloksella 243 cm. Seuraavana talvena hän rikkoi myös sisäratojen maailmanennätyksen ja voitti samalla maailmanmestaruuden. Heinäkuussa 1989 Sotomayor paransi ulkoratojen maailmanennätystään lukemiin 244 cm.[1] Samana vuonna Sotomayor meni naimisiin Kuuban naisten korkeushyppymestarin Maria del Carmen Carcian kanssa.[1]
Barcelonan olympiakisoissa 1992 Sotomayor voitti olympiakultaa akillesjännevaivoista huolimatta. Sen jälkeen hän voitti vielä maailmanmestaruudet vuosina 1993 ja 1997 sekä Hyvän tahdon kisat 1998.[1] Hän teki viimeisen maailmanennätyksensä ja uransa parhaan tuloksen 245 cm heinäkuussa 1993.
Vuonna 1999 Sotomayor voitti Pan-Amerikan kisojen mestaruuden, mutta kisojen jälkeen hän antoi kokaiinia sisältäneen dopingnäytteen ja menetti voittonsa. Alun perin hän sai kahden vuoden kilpailukiellon, mutta IAAF lyhensi kilpailukiellon vuoden pituiseksi, ja Sotomayor sai osallistua Sydneyn olympialaisiin.[2] Siellä hän sijoittui hopealle.[1]
Lokakuussa 2001 Sotomayor ilmoitti lopettavansa hyppyuransa. Kuukautta myöhemmin ilmoitettiin, että hän oli antanut aiemmin kesällä nandrolonia sisältäneen dopingnäytteen.[3] Tämän vuoksi hänen neljäs sijansa kesän MM-kisoista mitätöitiin.[4]
Uran jälkeen
muokkaaHeinäkuussa 2015 Sotomayor sai virallisesti Espanjan kansalaisuuden.[5]
Sotomayorin veljenpoika Collazo Sotomayor on amatöörinyrkkeilijä. Hän edustaa nykyisin Azerbaidžania.
Arvokisamitalit
muokkaa- 1985 sisäratojen MM-kilpailut: hopeaa (230)
- 1989 sisäratojen MM-kilpailut: kultaa (243)
- 1991 sisäratojen MM-kilpailut: pronssia (231)
- 1991 MM-kilpailut: hopeaa (236)
- 1992 kesäolympialaiset: kultaa (234)
- 1993 sisäratojen MM-kilpailut: kultaa (241)
- 1993 MM-kilpailut: kultaa (240)
- 1995 sisäratojen MM-kilpailut: kultaa (238)
- 1995 MM-kilpailut: hopeaa (237)
- 1997 MM-kilpailut: kultaa (237)
- 1999 sisäratojen MM-kilpailut: kultaa (236)
- 2000 kesäolympialaiset: hopeaa (232)
Maailmanennätykset
muokkaaTulos | Pvm | Paikka |
---|---|---|
243 | 8. syyskuuta 1988 | Salamanca |
244 | 29. heinäkuuta 1989 | San Juan |
245 | 27. heinäkuuta 1993 | Salamanca |
Lähteet
muokkaa- Javier Sotomayor Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Wilson, Rusty (toim. Dawson, Dawn P.): ”Javier Sotomayor”, Great Athletes Olympic Sports, s. 1026–1028. Salem Press, 2010. ISBN 978-1-58765-473-2.
- ↑ Protest over Sotomayor comeback 21.8.2000. BBC. Viitattu 14.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Sotomayor tests positive for nandrolone rediff.com. 11.1.2002. Rediff Sports. Viitattu 14.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Men High Jump Athletics VIII World Championship 2001 Edmonton (CAN)
- ↑ Legendaarinen ME-hyppääjä vaihtoi kansalaisuutta 24.7.2015. Etusuora.com. Viitattu 25.7.2015.
1896: Ellery Clark | 1900: Irving Baxter | 1904: Samuel Jones | 1908: Harry Porter | 1912: Alma Richards | 1920: Richmond Landon | 1924: Harold Osborn | 1928: Robert King | 1932: Duncan McNaughton | 1936: Cornelius Johnson | 1948: John Winter | 1952: Walter Davis | 1956: Charles Dumas | 1960: Robert Šavlakadze | 1964: Valeri Brumel | 1968: Dick Fosbury | 1972: Jüri Tarmak | 1976: Jacek Wszoła | 1980: Gerd Wessig | 1984: Dietmar Mögenburg | 1988: Hennadi Avdjejenko | 1992: Javier Sotomayor | 1996: Charles Austin | 2000: Sergei Kljugin | 2004: Stefan Holm | 2008: Andrei Silnov | 2012: Erik Kynard | 2016: Derek Drouin | 2020: Mutaz Essa Barshim & Gianmarco Tamberi | 2024: Hamish Kerr |
1983: Hennadi Avdjejenko | 1987: Patrik Sjöberg | 1991: Charles Austin | 1993: Javier Sotomayor | 1995: Troy Kemp | 1997: Javier Sotomayor | 1999: Vjatšeslav Voronin | 2001: Martin Buß | 2003: Jacques Freitag | 2005: Juri Krymarenko | 2007: Donald Thomas | 2009: Jaroslav Rybakov | 2011: Jesse Williams | 2013: Bohdan Bondarenko | 2015: Derek Drouin | 2017: Mutaz Essa Barshim | 2019: Mutaz Essa Barshim | 2022: Mutaz Essa Barshim | 2023: Gianmarco Tamberi |