Alma Richards
Alma Wilford Richards (20. helmikuuta 1890 Parowan, Utah – 3. huhtikuuta 1963 Long Beach, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen korkeushyppääjä. Hän voitti olympiakultaa vuoden 1912 kesäolympialaisissa Tukholmassa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Alma Richards | |||
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Tukholma 1912 | korkeushyppy |
Yhdysvaltalainen valmentaja Eugene L. Roberts näki Richardsin pelaamassa koripalloa ja pyysi tätä hyppäämään kuuden jalan (noin 1,8 m) korkeudella olevan riman yli. Richards ylitti riman helposti ja Roberts päätti ryhtyä keräämään rahaa, jotta Richards voisi osallistua Yhdysvaltain olympiakarsintoihin ennen Tukholman olympialaisia. Karsinnoissa Richards voitti Yhdysvaltain mestarin George Horinen ja lunasti paikan olympialaisiin.
Olympiakisoissa Richards voitti kultaa uudella olympiaennätyksellä 193.[1] Hän paransi Harry Porterin neljä vuotta vanhaa olympiaennätystä kolmella senttimetrillä.[2]
Richards valmistui Cornellin yliopistosta vuonna 1917. Ennen olympialaisia Richards oli ollut keskinkertainen oppilas, mutta olympiavoiton jälkeen hänen lahjakkuutensa tuntui lähes rajattomalta. Hän voitti AAU:n mestaruuden vuonna 1913 ja kilpaili urallaan myös kymmenottelussa. Vuoden 1915 AAU:n mestaruuskilpailuissa Richards voitti kymmenottelun mestaruuden 500 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Avery Brundageen, josta sittemmin tuli Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja. Ennen vuoden 1916 kesäolympialaisia hän oli ylivoimaisesti Yhdysvaltain joukkueen paras kymmenottelija, ja korkeushyppääjä ja kahden olympiakullan voittaminen tuntui hyvin mahdolliselta. Ensimmäinen maailmansodan takia olympialaisia ei kuitenkaan koskaan järjestetty.
Urheilu-uran jälkeen Richardsista valmistui asianajajaksi, mutta hän ei kuitenkaan koskaan toiminut ammatissa. Sen sijaan hän työskenteli Los Angelesissa opettajana 32 vuoden ajan.
Lähteet
muokkaa
1896: Ellery Clark | 1900: Irving Baxter | 1904: Samuel Jones | 1908: Harry Porter | 1912: Alma Richards | 1920: Richmond Landon | 1924: Harold Osborn | 1928: Robert King | 1932: Duncan McNaughton | 1936: Cornelius Johnson | 1948: John Winter | 1952: Walter Davis | 1956: Charles Dumas | 1960: Robert Šavlakadze | 1964: Valeri Brumel | 1968: Dick Fosbury | 1972: Jüri Tarmak | 1976: Jacek Wszoła | 1980: Gerd Wessig | 1984: Dietmar Mögenburg | 1988: Hennadi Avdjejenko | 1992: Javier Sotomayor | 1996: Charles Austin | 2000: Sergei Kljugin | 2004: Stefan Holm | 2008: Andrei Silnov | 2012: Erik Kynard | 2016: Derek Drouin | 2020: Mutaz Essa Barshim & Gianmarco Tamberi | 2024: Hamish Kerr |