Jarmo Meriläinen
Jarmo J. Meriläinen on suomalainen ympäristötieteilijä ja professori. Hän toimi bio- ja ympäristötieteiden professorina Jyväskylän yliopistossa vuosina 2000–2016.
Akateeminen ura
muokkaaJarmo Meriläinen opiskeli biologiaa Jyväskylän yliopistossa. Hän aloitti opintonsa 1970-luvun puolivälissä. Hänen opettajiaan olivat mm. professorit Pauli Bagge ja Mikko Raatikainen.[1]
Akateemisen uransa Meriläinen aloitti vuonna 1984 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksessa.[1] Hän työskenteli siellä erilaisissa tutkimustehtävissä. Meriläinen väitteli Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi vuonna 1989.[2] Hänen väitöskirjansa (Impact of an acid, polyhumic river on estuarine zoobenthos and vegetation in the Baltic Sea, Finland) aiheena oli happaman, humusperäisen jokiveden vaikutukset Itämeren jokisuistojen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön.[2] Hän kartoitti tutkimuksessaan tilannetta Suomen rannikolla.
Valmistumisen jälkeen Meriläinen toimi erilaisissa tutkimustehtävissä. Hänet nimitettiin vuonna 1995 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen johtajaksi.[3] Hänen johdollaan tutkimuskeskus teki erilaisia tutkimushankkeita tilaus- ja palvelututkimuksena eri instituutioille. Meriläisen toimikaudella tutkimuskeskuksen toiminta monipuolistui ja tutkimus oli aiempaa tieteellisempää.[3]
Meriläinen nimitettiin 1.4.2000 alkaen bio- ja ympäristötieteiden tutkimusprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon ja sen ympäristöntutkimuskeskukseen.[3] Hänen vastuullaan oli ympäristöntutkimuskeskuksen tutkimustoiminnan johtaminen ja keskuksen toiminnan kehittäminen.[3] Vuonna 2011 virka muuttui tutkimusprofessuuriksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.[1] Professori Meriläinen toimi tuona aikana myös laitoksen varajohtajana.[1] Hän jäi virastaan eläkkeelle heinäkuun lopussa 2016.[4]
Tutkimusura
muokkaaProfessori Meriläinen on tutkinut suomalaisten järvien tilaa. Hän pyrki tutkimuksellaan löytämään keinoja vaikeiden järviluontoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.[4] Meriläisen keskeisiä tutkimuskohteita olivat suomalaiset suurjärvet. Hän tutki mm. Päijännettä, Saimaata ja Lappajärveä.[4]
Eräs Meriläisen viimeisimpiä tutkimushankkeita (2014) oli projekti, jossa tarkasteltiin erään suuren järven tilaa koskevaa aineistoa 50 vuoden ajalta.[5] Tutkimuksessa kartoitettiin järven ekosysteemiä ja sen toimintaa.[5] Tavoitteena oli hallita jätevesien päätymistä järveen ja vähentää sen saastumista.[5]
Kirjailija
muokkaaProfessori Meriläinen on uransa aikana julkaissut useita teoksia ympäristötieteen alalta. Hän on ollut myös mukana suurelle yleisölle tarkoitettujen Suomen luontoa ja ympäristöä käsittelevien teosten toteuttamisessa kirjoittamalla niihin osioita.
Teoksia
muokkaa- Kyrönjoen suiston suurkasvillisuus vuonna 1982. Vaasa: Vaasan vesipiirin vesitoimisto, 1983. ISSN 0358-7169.
- Impact of an acid, polyhumic river on estuarine zoobenthos and vegetation in the Baltic Sea, Finland. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1989. ISBN 951-680-104-8 (Meriläisen väitöskirja).
- Suomen vesistöt. Opetusmoniste. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 1994. ISSN 1238-4232.
- Honkanen, Veijo; Laitinen, Kalle & Meriläinen, Jarmo J.: Saarijärven mahtava Pyhäjärvi. Saarijärven kaupunki, ympäristönsuojelutoimi, 2004. ISBN 951-96218-3-0
- Kustula, Virve; Witick, Allan & Meriläinen, Jarmo J.: Rintalan alueen happamien valumavesien käsittely: loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005. ISBN 951-39-2341-X
Lähteet
muokkaa- Meriläinen, Jarmo: Luontoa, bluesia ja hiljaisia haamuja Seilissä (2015), s. 180–182. Teoksessa Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta. Jyväskylän yliopisto, 2015. ISBN 978-051-39-6303-3.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Meriläinen 2015, s. 180
- ↑ a b Jarmo J. Meriläisen väitöskirja (Arkistoitu – Internet Archive) Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 20.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jarmo Meriläinen tutkimusprofessoriksi (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2000. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b c Annual Report 2016. s. 16. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, 2017.
- ↑ a b c Tolonen, K. T., Hämäläinen, H., Lensu, A., Meriläinen, J. J., Palomäki, A. and Karjalainen, J. (2014), The relevance of ecological status to ecosystem functions and services in a large boreal lake. J Appl Ecol, 51: 560–571. doi:10.1111/1365-2664.12245
Aiheesta muualla
muokkaa- Eräitä professori Meriläisen tieteellisiä artikkeleita ResearchGate.net-palvelun sivustolla (englanniksi)