Wikipedia

Jalkapallon alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2011

Vuoden 2011 Jalkapallon alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Meksikossa 18. kesäkuuta – 10. heinäkuuta 2011 ja ne olivat järjestykseltään neljännettoista. Maailmanmestaruuden voitti isäntämaa Meksiko kukistamalla loppuottelussa Uruguayn 2–0. Samalla Meksikosta tuli ensimmäinen maa, joka on voittanut alle 17-vuotiaiden MM-kilpailut kotimaassaan.

FIFA U-17 World Cup Mexico 2011
Joukkueet 24
Isäntämaa  Meksiko
Ajankohta 18. kesäkuuta –
10. heinäkuuta 2011
Mitalistit
– Kultaa Meksiko
– Hopeaa Uruguay
– Pronssia Saksa
Ottelut 52
Maalit 158 (2,27 ottelua kohti)
Yleisö 1 002 314 (19 275 ottelua kohti)
Maalintekijä Norsunluurannikko Souleymane Coulibaly (9)
Paras pelaaja Meksiko Julio Gómez

Meksiko valittiin isäntämaaksi FIFAn 58:nnessa kongressissa. Muut ehdokkaat isänniksi olivat Tšekki ja Iran.[1]

Ottelut

muokkaa

Kellonajat Meksikon normaaliaikaa (UTC-5)

Alkulohkot

muokkaa

Perinteisen tavan mukaan lohkovoittajat ja lohkokakkoset sekä neljä parasta lohkokolmosta etenivät puolivälieriin.

Lohko A

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Meksiko 3 3 0 0 8 4 4 9
  Kongon tasavalta 3 1 1 1 3 3 0 4
  Pohjois-Korea 3 0 2 1 3 5 −2 2
  Alankomaat 3 0 1 2 3 5 −2 1
  Meksiko 3–1   Pohjois-Korea
  Kongon tasavalta 1–0   Alankomaat
  Pohjois-Korea 1–1   Alankomaat
  Meksiko 2–1   Kongon tasavalta
  Pohjois-Korea 1–1   Kongon tasavalta
  Meksiko 3–2   Alankomaat

Lohko B

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Japani 3 2 1 0 5 2 3 7
  Ranska 3 1 2 0 5 2 3 5
  Argentiina 3 1 0 2 3 7 −4 3
  Jamaika 3 0 1 2 2 4 −2 1
  Ranska 3–0   Argentiina
  Japani 1–0   Jamaika
  Japani 1–1   Ranska
  Jamaika 1–2   Argentiina
  Japani 3–1   Argentiina
  Jamaika 1–1   Ranska

Lohko C

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Englanti 3 2 1 0 6 2 4 7
  Uruguay 3 2 0 1 4 2 2 6
  Kanada 3 0 2 1 2 5 −3 2
  Ruanda 3 0 1 2 0 3 −3 1
  Ruanda 0–2   Englanti
  Uruguay 3–0   Kanada
  Uruguay 1–0   Ruanda
  Kanada 2–2   Englanti
  Uruguay 0–2   Englanti
  Kanada 0–0   Ruanda

Lohko D

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Uzbekistan 3 2 0 1 5 6 –1 6
  Yhdysvallat 3 1 1 1 4 2 2 4
  Uusi-Seelanti 3 1 1 1 4 2 2 4
  Tšekki 3 1 0 2 2 5 −3 3
  Uzbekistan 1–4   Uusi-Seelanti
  Yhdysvallat 3–0   Tšekki
  Yhdysvallat 1–2   Uzbekistan
  Tšekki 1–0   Uusi-Seelanti
  Yhdysvallat 0–0   Uusi-Seelanti
  Tšekki 1–2   Uzbekistan

Lohko E

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Saksa 3 3 0 0 11 1 10 9
  Ecuador 3 2 0 1 5 7 –2 6
  Panama 3 1 0 2 2 4 −2 3
  Burkina Faso 3 0 0 3 0 6 −6 0
  Saksa 6–1   Ecuador
  Burkina Faso 0–1   Panama
  Burkina Faso 0–3   Saksa
  Panama 1–2   Ecuador
  Burkina Faso 0–2   Ecuador
  Panama 0–2   Saksa

Lohko F

muokkaa
Joukkue O V T H TM PM ME P
  Brasilia 3 2 1 0 7 3 4 7
  Norsunluurannikko 3 1 1 1 8 7 1 4
  Australia 3 1 1 1 3 3 0 4
  Tanska 3 0 1 2 3 8 −5 1
  Brasilia 3–0   Tanska
  Australia 2–1   Norsunluurannikko
  Australia 0–1   Brasilia
  Norsunluurannikko 4–2   Tanska
  Norsunluurannikko 3–3   Brasilia
  Australia 1–1   Tanska

Pudotuspelit

muokkaa

Jos pudotuspeleissä varsinaisen peliajan jälkeen ollaan tasatilanteessa, jatkoaika jää välistä ja ottelu etenee suoraan rangaistuspotkukisaan.[2]

Neljännesvälierät Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                           
29. kesäkuuta – Morelia            
    Kongon tasavalta   1
3. heinäkuuta – Monterrey
    Uruguay   2  
    Uruguay   2
29. kesäkuuta – Torreón
      Uzbekistan   0  
    Uzbekistan   4
7. heinäkuuta – Guadalajara
    Australia   0  
    Uruguay   3
29. kesäkuuta – Monterrey
      Brasilia   0  
    Japani   6
3. heinäkuuta – Querétaro
    Uusi-Seelanti   0  
    Japani   2
29. kesäkuuta – Guadalajara
      Brasilia   3  
    Brasilia   2
10. heinäkuuta – México
    Ecuador   0  
    Uruguay   0
30. kesäkuuta – Querétaro
      Meksiko   2
    Saksa   4
4. heinäkuuta – Morelia
    Yhdysvallat   0  
    Saksa   3
30. kesäkuuta – Pachuca
      Englanti   2  
    Englanti (rp.)   1 4
7. heinäkuuta – Torreón
    Argentiina   1 2  
    Saksa   2
30. kesäkuuta – Querétaro
      Meksiko   3   Pronssiottelu
    Ranska   3
4. heinäkuuta – Pachuca 10. heinäkuuta – México
    Norsunluurannikko   2  
    Ranska   1     Brasilia   3
30. kesäkuuta – Pachuca
      Meksiko   2       Saksa   4
    Meksiko   2  
    Panama   0  

Neljännesvälierät

muokkaa
29. kesäkuuta   Uzbekistan 4–0
(2–0) 		  Etelä-Korea Estadio Corona, Torreón
15.00
Makhstaliev   11'
Khakimov   40'
Chapman   66' (om.)
Yarbekov   89' 		Raportti Yleisömäärä: 8 340
Tuomari:   Víctor Carrillo
29. kesäkuuta   Brasilia 2–0
(1–0) 		  Ecuador Estadio Omnilife, Guadalajara
15.00
Ademilson   16'
Léo   87' 		Raportti Yleisömäärä: 19 335
Tuomari:   Pavel Královec
29. kesäkuuta   Kongon tasavalta 1–2
(0–0) 		  Uruguay Estadio Morelos, Morelia
18.00
Binguila   53' Raportti 65'   Moreira
86'   Silva 		Yleisömäärä: 12 350
Tuomari:   Raymon Bogle
29. kesäkuuta   Japani 6–0
(4–0) 		  Uusi-Seelanti Estadio Universitario, Monterrey
18.00
Ishige   20', 22'
Hayakawa   32', 80'
Colvey   42' (om.)
Minamino   56' 		Raportti Yleisömäärä: 7 930
Tuomari:   Stephen Studer
30. kesäkuuta   Saksa 4–0
(3–0) 		  Yhdysvallat Estadio Corregidora, Querétaro
15.00
Günter   20'
Weiser   40'
Yesil   43'
Ducksch   50' 		Raportti Yleisömäärä: 16 191
Tuomari:   Omar Ponce
30. kesäkuuta   Englanti 4–2 rp.
(1–1) 		  Argentiina Estadio Hidalgo, Pachuca
15.00
Sterling   40'
Rangaistuspotkut:
Magri  
Morgan  
Clayton  
Forster-Caskey  
Chalobah   		Raportti 12'   Padilla
Rangaistuspotkut:
  Ocampos
  Pugh
  Iñíguez
  Allione 		Yleisömäärä: 6 807
Tuomari:   Nawaf Ghayyath Shukralla
30. kesäkuuta   Ranska 3–2
(1–2) 		  Norsunluurannikko Estadio Corregidora, Querétaro
18.00
Benzia   37' (rp.), 74'
Nangis   65' 		Raportti 3'   Coulibaly
25'   Diarrassouba 		Yleisömäärä: 18 192
Tuomari:   Elmer Bonilla
30. kesäkuuta   Meksiko 2–0
(1–0) 		  Panama Estadio Hidalgo, Pachuca
18.00
Fierro   2'
Bueno   89' 		Raportti Yleisömäärä: 15 415
Tuomari:   Svein Oddvar Moen


Puolivälierät

muokkaa
3. heinäkuuta   Uruguay 2–0
(1–0) 		  Uzbekistan Estadio Universitario, Monterrey
15.00
Charamoni   29'
Aguirre   64' 		Raportti Yleisömäärä: 11 015
Tuomari:   Neant Alioum
3. heinäkuuta   Japani 2–3
(0–1) 		  Brasilia Estadio Corregidora, Querétaro
18.00
Nakajima   77'
Hayakawa   88' 		Raportti 16'   Ademilson
48'   Léo
60'   Adryan 		Yleisömäärä: 30 123
Tuomari:   Roberto García
4. heinäkuuta   Saksa 3–2
(2–0) 		  Englanti Estadio Morelos, Morelia
15.00
Yesil   7', 53'
Ayhan   24' 		Raportti 67' (rp.)   Magri
83'   Hope 		Yleisömäärä: 16 020
Tuomari:   Pavel Královec
4. heinäkuuta   Ranska 1–2
(1–1) 		  Meksiko Estadio Hidalgo, Pachuca
18.00
Ikoko   17' Raportti 14'   Escamilla
50'   Fierro 		Yleisömäärä: 21 960
Tuomari:   Ali Al Badwawi


Välierät

muokkaa
7. heinäkuuta   Uruguay 3–0
(1–0) 		  Brasilia Estadio Omnilife, Guadalajara
15.00
Álvarez   20' (rp.)
San Martín   72'
Méndez   90+5' 		Raportti Yleisömäärä: 29 315
Tuomari:   Alexey Nikolaev
7. heinäkuuta   Saksa 2–3
(1–1) 		  Meksiko Estadio Corona, Torreón
18.00
Yesil   10'
Can   60' 		Raportti 3', 90'   Gómez
76'   Espericueta 		Yleisömäärä: 26 086
Tuomari:   Omar Ponce


Pronssiottelu

muokkaa
10. heinäkuuta   Brasilia 3–4
(3–2) 		  Saksa Estadio Azteca, México
15.00
Wellington   22'
Adryan 29' (rp.), 33' 		Raportti 20', 63'   Aydin
45+1'   Günter
55'   Aycicek 		Yleisömäärä: 94 379
Tuomari:   Roberto García


Loppuottelu

muokkaa
10. heinäkuuta   Uruguay 0–2
(0–1) 		  Meksiko Estadio Azteca, México
18.00
Raportti 31'   Briseño
90+2'   Casillas 		Yleisömäärä: 98 943
Tuomari:   Svein Oddvar Moen


Vuoden 2011 Alle 17-vuotiaiden
maailmanmestaruuskilpailuiden voittaja:
 
MEKSIKO
Toinen mestaruus

Maalintekijät

muokkaa

9 maalia

6 maalia

5 maalia

4 maalia

3 maalia

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ FIFA Club World Cup hosts revealed FIFA.com. 27.5.2008. Arkistoitu 1.4.2013. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Valcke: A very important event FIFA.com. 17.6.2011. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jalkapallon_alle_17-vuotiaiden_maailmanmestaruuskilpailut_2011&oldid=21540737”