Super GT

japanilainen autourheilusarja
(Ohjattu sivulta JGTC)

Super GT on japanilainen autourheilusarja, joka on perustettu vuonna 1993. Sarja tunnettiin aiemmin nimellä All-Japan Grand Touring Car Championship tai JGTC (Japanese Grand Touring Championship, jap. 全日本GT選手権, Zen Nihon GT Senshuken) ja sarja nimettiin uudelleen vuonna 2005. Sarjassa kilpaillaan kahdessa luokassa, jotka ovat GT500 ja GT300.

Super GT

Nykyinen kausi Super GT -kausi 2024

Luokka GT
Maa  Japani
 Thaimaa
Ensimmäinen kausi 1993
Talleja 15 (GT500)
28 (GT300)
Rengasvalmistaja(t) Japani Bridgestone
Japani Yokohama
Ranska Michelin
Iso-Britannia Dunlop
Kuljettajien mestari GT500:
Japani Kazuki Hiramine
Belgia Bertrand Baguette
GT300:
Japani Kiyoto Fujinami
Brasilia Joao Paulo de Oliveira
Valmistajien mestari GT500: Nissan
GT300: Nissan
Tallien mestari GT500: Team Impul
GT300: Kondo Racing
Virallinen kotisivu

Historia

muokkaa

Sarja perustettiin kun Japan Sport Prototype Car Championship (JSPC) päättyi. JSPC:n ongelmaksi arvioitiin tekniikkariippuvuus, joka johti kustannuksien räjähdysmäiseen kasvuun ja sarjan päättymiseen. Lisäksi autot olivat harvinaisia eikä yleisö tuntenut niitä, sekä viihdearvo oli pieni. GT Association aloitti JGTC-sarjan kehityksen tavoitteena saada balanssi eri tekijöiden välillä ja uusi sarja perustui tunnetuille tuotantoautoille.[1]

Uusi sarja alkoi pienenä (18 autoa), mutta seitsemän vuoden jälkeen sarjassa oli mukana 48 tallia.[1]

Kaudelle 2014 Super GT ja DTM-sarja yhtenäistivät sääntöjä "Class 1" -säännöillä pääasiassa aerodynaamikkaa ja koria koskien helpottamaan samoilla autoilla kilpailemista molemmissa sarjoissa. Myöhemmin sääntöjä muutettiin kattamaan standardoitu moottorinohjausyksikkö ja jousitus.[2][3] "Class 1" -sääntöjen mukaisilla autoilla ajettiin yksi yhteinen kilpailu Fujin radalla vuonna 2019, mutta "Class 1" -luokan käyttö DTM:ssä päättyi kun Audi lähti DTM-sarjasta, joka siirtyi edullisempaan GT3-muotoon. Super GT jatkoi ainoana sarjana, jossa on "Class 1" -sääntöjen mukaisia autoja.[4]

Vuonna 2020 otettiin käyttöön uudet GT500-säännöt, jotka jatkuvat vuoteen 2025 saakka. Vuosina 2024 ja 2027 alkavat kolmivuotiset regulaatiojaksot osana tavoitteita puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä.[5] Hybridijärjestelmien ottamista käyttöön pohditaan kaudelle 2027.[6]

Vuonna 2023 otettiin käyttöön hiilineutraali polttoaine, joka tehdään selluloosasta. Polttoaine on käytössä GT500- ja GT300-luokissa ja sitä toimitetaan myös valmistajille, jotka osallistuvat GT3-luokan autoilla GT300-luokkaan.[7] Polttoaineen toimittaja Haltermann Carless on tehnyt kolmivuotisen sopimuksen ja toimittaa polttoainetta myös Super Formula -sarjaan.[8]

Kuljettajat

muokkaa

Sarjassa jokaista autoa kohden on oltava kaksi kuljettajaa. Molempien kuljettajien on ajettava aika-ajossa ja kilpailussa saadakseen mestaruuspisteitä. Kuljettajan vaihtaminen kilpailun aikana on pakollista ja yksi kuljettaja ei saa ajaa enempää kuin kaksi kolmasosaa kilpailun kokonaispituudesta.[1]

F1-kuljettajista sarjan mestaruutta ovat juhlineet David Brabham, Pedro de la Rosa, Érik Comas, Toranosuke Takagi, Ralph Firman, Heikki Kovalainen ja Jenson Button.

Heikki Kovalainen on ajanut kilpaa sarjassa vuodesta 2015 lähtien Lexus Team Sard -tallin autolla. Kauden 2016 päätteeksi Kovalainen juhli GT500-sarjan mestaruutta parinsa Kohei Hiraten kanssa.[9]

Autot ja luokat

muokkaa

Sarjassa on kaksi luokkaa: GT500 (enintään 500 hevosvoimaa) ja GT300 (enintään 300 hevosvoimaa). Tehoa rajoitetaan ilmanoton kuristimilla. Luokkiin käyvät JAF-GT-luokituksen mukaiset autot ja Le Mans -autot (GT2-luokan mukaiset autot ennen vuotta 1998) ja muut JAF:n hyväksymät autot (mm. FIA-GT, DTM).[1] GT500-luokassa käytetään nykyään polttoainevirtauksen rajoitusta.[10]

Autoissa käytetään painolasteja kilpailun tasaamiseen: painolastia lisätään aika-ajon kolmelle ensimmäiselle, kilpailun kolmelle ensimmäiselle sekä nopeimman kierroksen ajaneelle.[1]

GT500 luokan tunnistaa valkoisista etuvaloista ja numeropaneeleista, GT300 luokassa ne taas ovat keltaisia.

Sarjan pääluokka on GT500, jossa kilpailee pääasiassa Japanin kolme suurinta autovalmistajaa: Honda, Nissan ja Toyota. GT500-luokassa tuotantoautosta on peräisin enimmäkseen teräskori muiden osien ollessa kilpailukäyttöön tehtyjä.[11]

GT300 luokassa kilpailee eritasoisia talleja ammattilaistasoisista yksityistalleihin. Luokassa on kolme eri tekniikkasääntöä: JAF-GT300, FIA GT3 ja "Mother Chassis".[12]

Kilpailut

muokkaa

Kilpailut ajetaan tunnetuilla radoilla kuten Fuji Speedway, Suzuka Circuit ja Twin Ring Motegi. Kilpailut ovat tyypillisesti 250 tai 300 kilometriä pitkiä, joissa on välissä pakollinen varikkopysähdys sekä kuljettajan vaihto. Vuonna 2022 sarjaan on lisätty 450 kilometriä pitkiä kilpailuja, joiden tavoitteena on kannustaa parempaan polttoainetalouteen ja kestävämpien renkaiden kehittämiseen.[13]

Kilpailun on oltava vähintään 250 kilometriä, mutta se ei ole saanut ylittää tuhatta kilometriä.[1] Vähintään yksi varikkopysähdys on pakollinen kilpailun aikana, jolloin kuljettajaa vaihdetaan. Auto myös tankataan ja renkaat vaihdetaan.[1] Vain viisi varikkohenkilöä saa työskennellä auton parissa pysähdyksen aikana: kaksi renkaiden vaihdossa, kaksi tankkauksessa ja yksi muissa tehtävissä. Tunkkia ei saa käyttää tankkauksen aikana, jolloin renkaat on vaihdettava kun tankkaus on valmis.[1]

Voittajat

muokkaa
Kausi Luokka Kuljettaja Talli
All-Japan Grand Touring Car Championship (JGTC)
1993 GT   Masahiko Kageyama
1994 GT1   Masahiko Kageyama Hoshino Racing
GT2   Sakae Obata Kegani Racing
1995 GT1   Masahiko Kageyama Team Taisan
GT2   Kaoru Hoshino
  Yoshimi Ishibashi
Yoshimi Ishibashi
1996 GT500   David Brabham
  John Nielsen
Team Lark
GT300   Keiichi Suzuki
  Morio Nitta
Team Taisan Jr.
1997 GT500   Pedro de la Rosa
  Michael Krumm
Toyota Castrol Team
GT300   Manabu Orido
  Hideo Fukuyama
RS-R Racing Team with Bandoh
1998 GT500   Érik Comas
  Masami Kageyama
Nismo
GT300   Keiichi Suzuki
  Shingo Tachi
Team Taisan Jr. with Tsuchiya
1999 GT500   Érik Comas Toyota Castrol Team TOM'S
GT300   Morio Nitta MOMOCORSE Racing Team with Tsuchiya
2000 GT500   Ryo Michigami Mugen x Dome Project
GT300   Hideo Fukuyama Team Taisan Jr. with Advan
2001 GT500   Hironori Takeuchi
  Yuji Tachikawa
Nismo
GT300   Nobuyuki Oyagi
  Takayuki Aoki
Team Taisan Advan
2002 GT500   Juichi Wakisaka
  Akira Iida
Mugen x Dome Project
GT300   Morio Nitta
  Shinichi Takagi
Team Taisan Advan
2003 GT500   Satoshi Motoyama
  Michael Krumm
Nismo
GT300   Mitsuhiro Kinoshita
  Masataka Yanagida
Team Taisan Advan
2004 GT500   Satoshi Motoyama
  Richard Lyons
Nismo
GT300   Tetsuya Yamano
  Hiroyuki Yagi
M-TEC
Super GT
2005 GT500   Yuji Tachikawa
  Toranosuke Takagi
Nismo
GT300   Kota Sasaki
  Tetsuya Yamano
Team Reckless
2006 GT500   Juichi Wakisaka
  André Lotterer
Toyota Team TOM'S
GT300   Tetsuya Yamano
  Hiroyuki Iiri
RE Amemiya Racing
2007 GT500   Daisuke Ito
  Ralph Firman
Autobacs Racing Team Aguri
GT300   Kazuya Oshima
  Hiroaki Ishiura
Cars Tokai Dream28
2008 GT500   Satoshi Motoyama
  Benoît Tréluyer
Petronas Toyota Team TOM'S
GT300   Kazuki Hoshino
  Hironobu Yasuda
MOLA
2009 GT500   Juichi Wakisaka
  André Lotterer
Lexus Team Petronas TOM'S
GT300   Manabu Orido
  Tatsuya Kataoka
Racing Project Bandoh
2010 GT500   Takashi Kogure
  Loïc Duval
Weider Honda Racing
GT300   Kazuki Hoshino
  Masataka Yanagida
Hasemi Motorsport
2011 GT500   Ronnie Quintarelli
  Masataka Yanagida
MOLA
GT300   Nobuteru Taniguchi
  Taku Bamba
Goodsmile Racing & Studie with TeamUKYO
2012 GT500   Ronnie Quintarelli
  Masataka Yanagida
MOLA
GT300   Kyosuke Mineo
  Naoki Yokomizo
Team Taisan ENDLESS
2013 GT500   Kōhei Hirate
  Yuji Tachikawa
Lexus Team ZENT Cerumo
GT300   Hideki Mutoh
  Yuhki Nakayama
Team Mugen
2014 GT500   Tsugio Matsuda
  Ronnie Quintarelli
Nismo
GT300   Tatsuya Kataoka
  Nobuteru Taniguchi
Gainer
2015 GT500   Tsugio Matsuda
  Ronnie Quintarelli
Nismo
GT300   André Couto Gainer
2016 GT500   Heikki Kovalainen
  Kōhei Hirate
Lexus Team Sard
GT300   Takeshi Tsuchiya
  Takamitsu Matsui
VivaC team Tsuchiya
2017 GT500   Ryo Hirakawa
  Nick Cassidy
Lexus Team Keeper TOM'S
GT300   Tatsuya Kataoka
  Nobuteru Taniguchi
Goodsmile Racing & Team Ukyo
2018 GT500   Naoki Yamamoto
  Jenson Button
Team Kunimitsu
GT300   Naoya Gamou
  Haruki Kurosawa
K2 R&D LEON Racing
2019 GT500   Kazuya Oshima
  Kenta Yamashita
Lexus Team KeePer TOM'S
GT300   Shinichi Takagi
  Nirei Fukuzumi
Autobacs Racing Team Aguri
2020 GT500   Tadasuke Makino
  Naoki Yamamoto
Honda NSX
GT300   Kiyoto Fujinami
  João Paulo de Oliveira
Nissan GT-R NISMO GT3
2021 GT500   Yūhi Sekiguchi
  Sho Tsuboi
Toyota GR Supra GT500
GT300   Takuto Iguchi
  Hideki Yamauchi
Subaru BRZ GT300
2022 GT500   Kazuki Hiramine
  Bertrand Baguette
Nissan Z GT500
GT300   Kiyoto Fujinami
  João Paulo de Oliveira
Nissan GT-R Nismo GT3
2023 GT500   Sho Tsuboi
  Ritomo Miyata
Toyota GR Supra GT500
GT300   Hiroki Yoshida
  Kohta Kawaai
Toyota GR Supra GT300

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h JGTC - Japan GT Championship Arkistoitu . Viitattu 23.12.2022. (englanniksi)
  2. DTM and Super GT create Class One motorsport.com. 30.9.2014. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  3. What’s New In Super GT This Season? dailysportscar.com. 13.7.2020. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  4. Sven Haidinger & Kenichiro Ebii: SUPER GT, DTM bosses meet to discuss successor to Class 1 cars motorsport.com. 25.4.2023. Viitattu 26.4.2023. (englanniksi)
  5. Jamie Klein: SUPER GT set to delay new GT500 rules until 2025 motorsport.com. 16.4.2023. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  6. Jamie Klein: SUPER GT considering hybrid power for 2027 season motorsport.com. 7.11.2022. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  7. Jamie Klein: SUPER GT confirms carbon neutral fuel for 2023 season motorsport.com. 17.4.2022. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  8. Jamie Klein: What’s motivating Super Formula’s carbon neutral push motorsport.com. 3.6.2022. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  9. Heikki Kovalainen juhli Japanin Super GT -sarjan mestaruutta – entisen F1-ajajan ensi kauden suunnitelmat vielä auki Helsingin Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  10. Super GT Media Guide 2022 (PDF) supergt.net. Viitattu 24.12.2022. (englanniksi)
  11. Super GT explained racecar-engineering.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  12. GT300 Mother Chassis racecar-engineering.com. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
  13. Jamie Klein: SUPER GT explains reasoning behind holding 450km races us.motorsport.com. 12.3.2022. Viitattu 17.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Super GT