Avaa päävalikko

Jüri Vilms (1. tammikuuta 1889 Kabala13. huhtikuuta 1918 Helsinki ?) oli virolainen toimittaja, valtiomies ja juristi. Vilms oli Viron työpuolueen (Tööerakond) perustajia ja johtajia[1]. Vilms surmattiin epäselvissä olosuhteissa Suomessa sisällissodan aikana.

Jüri Vilms
Jüri Vilms ja Marie Oberst, joka oli Vilmsin kollega Tarton yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Jüri Vilms ja Marie Oberst, joka oli Vilmsin kollega Tarton yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Henkilötiedot
Syntynyt 1. tammikuuta 1889
Kabala
Kuollut 13. huhtikuuta 1918 (29 vuotta)
Helsinki
Ammatti toimittaja, valtiomies ja juristi
Muut tiedot
Koulutus Tarton yliopisto

ElämäkertaMuokkaa

Vilms valmistui lakiopinnoistaan Tartosta vuonna 1911 ja pyöritti omaa lakitoimistoaan Tallinnassa vuoteen 1917 saakka. Poliittisen uransa hän aloitti vuonna 1917 julkaisten artikkeleja Päevalehtessä ja ollen mukana perustamssa Viron radikaalisosialistista puoluetta, josta myöhemmin muotoutui Viron työpuolue. Nuoresta iästään ja poliittisesta kokemattomuudestaan huolimatta Vilms päätyi Konstantin Pätsin ja Konstantin Konikin kanssa kolmimiehiseen Viron pelastuskomiteaan, joka 24. helmikuuta 1918 antoi Viron itsenäisyysjulistuksen. Hänestä tuli tällöin muodostetun Viron väliaikaishallituksen varapääministeri ja oikeusministeri.[2] Viroa miehittänyt Saksa ei hyväksynyt itsenäisyysjulistusta[1].

Hallitus lähetti Jüri Vilmsin maaliskuussa 1918 etsimään tukea Suomesta. Nelimiehinen seurue pakeni huhtikuussa jäätä pitkin Suursaarta kohti matkalla, jonka varmat havainnot päättyvät Vaindloon saaren jäille. Virallisen, mutta epäluotettavan selvityksen mukaan saksalaiset teloittivat miehet Helsingissä Töölön sokeritehtaalla (nykyisen Kansallisoopperan alueella) Helsingin valtauksen aikana 13. huhtikuuta 1918. Tämän jälkeen heidät väitettiin haudatun nykyisen Pohjois-Haagan aseman lähellä sijaitsevaan punaisten yhteishautaan. Kummassakin paikassa on virolaisten kohtalosta kertova muistolaatta. Teloituksesta ja hautaamisesta ei ole kuitenkaan muita todisteita kuin selvityksen laatineen Peeter Matzin ja hänen kahden kumppaninsa väitteet. Todisteeksi hyväksyttiin mm. valokuva, jossa teloitettavan kasvoja oli manipuloitu. Rahastuksen kaltaisesta selvitystyöstä kertoo Seppo Zetterbergin teos Jüri Vilmsin kuolema.[3]

Ruotsin sota-arkistosta on löytynyt aineistoa, jonka on epäilty kertovan Vilmsistä. Sen mukaan ruotsalaiset vapaaehtoiset teloittivat Hauholla 2. toukokuuta 1918 kolme virolaista. Muistiinpanojen mukaan johtajan kaltaisella miehellä oli "hieno puku ja kädet hyvin hoidetut" sekä rahavaroja 6000 markkaa.[4]

Jaan Krossin romaani Kuningasajatus kertoo Jüri Vilmsin elämäntarinan.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja osa 9 p.1571
  2. Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 1094. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
  3. Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema : Viron varapääministerin teloitus Helsingissä 13.4.1918. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-13338-1.
  4. Kas Jüri Vilmsi hukkasid rootslased? Eesti Ekspress. 21.8.2008. AS Eesti Ajalehed. Viitattu 30.10.2012. (viroksi)
  5. Jaan Kross: Kuningasajatus. Suomennos Juhani Salokannel. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-18695-3.