Jämsänkosken kirkko
Jämsänkosken kirkko on Jämsänkoskella sijaitseva kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Se on valmistunut 1935.[1] Kyseessä on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pinta-ala on 270 neliömetriä ja jossa on istumapaikkoja 500 hengelle. Alttaritaulu Ihmisiä kirkkotiellä on vuodelta 1936 ja sen ovat maalanneet Alvar Cawén ja hänen puolisonsa Ragni Cawén. Kirkon kellot ovat vuosilta 1929 ja 1935, 18-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1975.[2]
| Jämsänkosken kirkko | |
|---|---|
 Kirkko elokuussa 2012 |
|
| Sijainti | Jämsänkoski |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Jämsän seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1935 |
| Suunnittelija | W. G. Palmqvist |
| Materiaali | tiili, betoni |
| Istumapaikkoja | 500 |
 |
|
Kirkkoa peruskorjattiin ja seurakuntatiloja laajennettiin 1997 arkkitehti Risto Vuolle-Apialan suunnitelman mukaisesti. Kirkon päädyssä on Mikko Vuorisen lasimaalaus vuodelta 1975, muut lasimaalaukset ovat Riikka Kaistin vuonna 2000 tekemiä. Jaana Janhusen ja Minna Poluksen suunnittelemat kirkkotekstiilit valmistuivat 1999.[1]
Historia muokkaa
Säännöllinen seurakuntatyö oli alkanut Jämsänkoskella keväällä 1925, hiippakuntahallinnon osalta seurakunta kuului Tampereen hiippakuntaan. Niin ikään 1925 perustettu Koskenpään seurakunta liittyi vastaperustettuun Lapuan hiippakuntaan 1956, mutta palasi Tampereen hiippakuntaan 1969, jolloin Koskenpää liitettiin Jämsänkoskeen. Jämsänkosken ensimmäinen kirkko oli väliaikaisratkaisu: se toimi vanhalla seurantalolla Patalankosken rannalla. Kirkko vihittiin juhannuspäivänä 1925. Hautausmaa saatiin lahjoituksena Kerkkolan rusthollin tilasta Vangonmäestä. Alue raivattiin ja sinne rakennettiin tie talkootyönä kesällä 1925.[3]
Jämsänkosken seurakunnan ensimmäinen vt. kirkkoherra oli pastori Kaarlo Sovijärvi. Hän toimi alullepanijana, seuraava vt. kirkkoherra Väinö Kantele toimi tehtävässään vuodesta 1926 vuoteen 1936. Hänen aikanaan tehdasseurakunnan työmuodot asettuivat uomiinsa. Sittemmin Kantele toimi muun muassa lähetyssaarnaajana Kiinassa. Seurakunnan väkiluvun kasvu oli ripeää alkuvuosikymmeninä ja uutta vakinaista henkilökuntaa palkattiin. Ensimmäinen kanttoriurkuri, dir. cant. Kaarlo Kaasalainen aloitti 1936, ja toimi tehtävässään aina vuoteen 1965.[3]
Ensimmäinen kirkkoneuvosto valittiin 24. toukokuuta 1925. Se puuttui asioihin, joiden arvioitiin uhkaavan perinteisiä moraalikäsityksiä. Eritoten raittius- ja kasvatuskysymykset nousivat pinnalle. Jämsänkosken raittiustilanteen uskottiin kuitenkin kohentuneen 1930-luvulla, vaikka kieltolaki oli kumottu. Myös "laillistamattomat avioparit" herättivät keskustelua vuonna 1933.[3]
Valtioneuvosto oli määrännyt kirkon rakennettavaksi joko Niittylänmäelle tai Myllymäelle. 13. joukukuuta 1925 järjestettiin yleinen kokous seurakuntalaisten mielipiteiden kartoittamiseksi: suurin osa läsnäolleista kannatti kirkon rakentamista niin kutsuttuun Herrainmetsään Koski-Keskisen itäpuolelle. Valtioneuvosto suostui sijoituspaikan muutokseen talvella 1934. Palmqvist sai tehtäväkseen kirkon suunnittelun ja kenraali Rudolf Waldenin toiveen mukaisesti hän otti vaikutteita Keuruun vanhasta puukirkosta ja sen suomalaiskansallisesta tyylistä. Rakennustyö aloitettiin kesällä 1934. Peruskivi muurattiin 31. elokuuta 1934, ja sinne sijoitettiin kuparinen lieriö, johon kätkettiin seurakunnan perustamisesta kertova asiakirja. Seurakunnan käyttöön kirkko luovutettiin huhtikuussa 1935.[3]
Jämsänkosken kirkko vihittiin sunnuntaina 30. kesäkuuta 1935. Vihkijänä oli piispa Aleksi Lehtonen. Kirkkoon ja kirkonmäelle oli kokoontunut noin 2 000 seurakuntalaista.[3]
Kirkon rakennuskustannukset olivat noin 900 000 markkaa (noin 360 000 euroa vuoden 2019 rahanarvon mukaan[4]). Yhtyneet Paperitehtaat Oy osallistui niihin 100 000 markan lahjoituksella, lisäksi yhtiö lahjoitti kirkkoon alttaritaulun. Hopeinen ehtoollislautanen oli lahjoitus Waldenin pariskunnalta, hopeinen kastemalja puolestaan oli lahjoitus Byströmin pariskunnalta. Hopeiset kynttilänjalat lahjoitti asessorinrouva Ina Seppänen. Kattokruunut olivat lahjoitus Lotta Svärdin paikallisosastolta ja Jämsänkosken VPK:lta. Rouva Byströmin johtama kirkko-ompeluseura oli aktiivisesti mukana kirkon valmistumisessa ja avitti kirkkotekstiilien hankintaa käsitöidensä myyntivoitoin. Kirkkotekstiilit suunnitteli Toini Kallio. Ensimmäiset urut olivat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 24-ääniset pneumaattiset urut, ne asennettiin kirkkoon 1937.[3]
Lähteet muokkaa
- Räsänen, Timo: Jämsänkosken ja Koskenpään historia vuodesta 1925 vuoteen 1976, s. 425–433. Jämsänkosken kaupunki, 1986. ISBN 951-99733-6-2.
- ↑ a b Jämsänkosken kirkko Jämsän seurakunta. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 12.3.2015.
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 100. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ a b c d e f Jämsänkosken ja Koskenpään historia vuodesta 1925 vuoteen 1976
- ↑ Rahanarvonmuunnin Tilastokeskus. Viitattu 30.6.2020.