Alvar Cawén

Frans Alvar Alfred Cawén (8. kesäkuuta 1886 Korpilahti – 3. maaliskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.

Frans Cawén
Alvar Cawén 1910-luvulla
Henkilötiedot
Koko nimi	Frans Alvar Alfred Cawén
Syntynyt	2. kesäkuuta 1886 Korpilahti
Kuollut	3. maaliskuuta 1935 (48 vuotta) Helsinki
Kansalaisuus	Suomi
Taiteilija
Ala	taidemaalari
Taidesuuntaus	Ekspressionismi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Cawén syntyi Korpilahdella kappalaisen perheeseen. Perheessä harrastettiin kuvataiteita ja musiikkia. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1905–1907. Hän jatkoi taideopintojaan Pariisissa 1908–1909 ja 1912 sekä edelleen stipendimatkoilla Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Cawén oli Suomen Taideyhdistyksen koulun opettajana 1919–1920 ja samalla koulun johtajana 1920–1922. Suomen taideakatemian jäsen hänestä tuli 1929. Vuodesta 1930 alkaen hän edusti Kordelinin säätiössä Suomen Taiteilijaseuraa, jonka puheenjohtajaksi hänet oli valittu 1932. Cawén oli Taiteilijaseuran ja Kuvanveistäjäliiton yhteisenä edustajana Gösta Serlachiuksen taidesäätiössä ja vuoden 1934 lopulla hänet nimitettiin valtion kuvaamataidelautakunnan jäseneksi. Nuoruudessaan hän teki useita opintomatkoja Pariisiin. Cawénin puoliso oli kuvataiteilija Ragni Cawén.

Korpilahden kausi

Cawén sai virikkeitä kuvataiteeseen Korpilahdella vierailleilta ammattilaisilta. Hän alkoi maalata elinympäristönsä ihmisiä ja luontoa. Hänen myöhemmän uransa värien käyttöön saattoi vaikuttaa se, että hän menetti ohimenevästi näkönsä kaaduttuaan koulumatkalla polkupyörällään. Hän näki sokeana ollessaan värejä ja väriyhdistelmiä, joita myöhemmin käytti tuotannossaan.

Oman tyylin löytyminen

Cawén tavoitteli varhaisissa, vuosien 1911–1912 maalauksissa ranskalaista, aistikasta maalauksellisuutta. Aiheet olivat vaihtelevia katunäkymiä tai henkilökuvia, toteutukset keveän helein värein toteutettuja. Nämä varhaiset teokset ovat tulleet tunnetuiksi vasta taiteilijan kuoleman jälkeen. Kolmannella Pariisin-matkallaan hän tutustui kubismiin, ja oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka sovelsivat sen rakenteellisia periaatteita vuosina 1913–15. Samalla tuli mukaan Cawénille tunnusomainen tummasävyinen väriskaala. Hänen pyrkimyksensä lähenivät Tyko Sallisen ja Marcus Collinin ekspressionismia, ja hän liittyikin 1917 Marraskuun ryhmän perustaneisiin taiteilijoihin.

Cawénin tuotannon yksi osa on lämmin henkilökuvaus, jossa kohteena ovat usein hänelle läheiset ihmiset, esimerkiksi äiti Eeva-Stiina. Taiteilijan luontosuhde kotiseutuunsa ilmenee hänen useissa eränkävijäkuvauksissaan. Samoin tulee esille suhde musiikkiin, joka oli taiteilijalle rakas harrastus. Teokset on toteutettu ohuin vedoin karkealle kankaalle, jolloin syntyi freskomainen vaikutelma.

Alttarimaalaukset

Tuotantonsa loppukaudella Cawén toteutti useita monumentaalimaalauksia. Hänen maalaamiaan alttaritauluja on Mäntän, Jämsänkosken, Kuusankosken, Lapinlahden ja Simpeleen kirkoissa. Näissä hän pyrki ilmavan keveään valon tulkintaan ja hallitun tasapainoiseen persoonalliseen ilmaisuun. Mäntän alttaritaulu on lopullisena toteutuksena säyseämpi kun siitä tehdyt luonnokset.

Valokuvia teoksista

• 
  Mimosa, 1914
• 
  Ikkuna, 1917
• 
  Kehtolaulu, 1921
• 
  Marraskuun ryhmäläisiä, 1921.
• 
  Sokea soittoniekka, 1922
• 
  Ateljeen sisäkuva, 1923
• 
  Toipilas, 1923
• 
  Omakuva, 1923.
• 
  Sokea, 1926
• 
  Lapinlahden kirkon alttaritaulu, Kristuksen kirkastuminen, 1931

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alvar Cawén Wikimedia Commonsissa

• Alvar Cawén Kansallisgallerian kokoelmissa