Mestarien liiga (jääkiekko)

eurooppalainen jääkiekkoturnaus
Tämä artikkeli kertoo eurooppalaisesta jääkiekkokilpailusta. Kanadassa pelattavasta jääkiekkosarjasta kertoo artikkeli Canadian Hockey League.

Jääkiekon Mestarien liiga eli CHL (lyhenne sanoista Champions Hockey League) on eurooppalaisten jääkiekkoseurojen turnaus. Vaikka Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF oli mukana CHL:n perustamisessa, ei turnauksessa pelata virallisesti Euroopan mestaruudesta.lähde? Sarjassa pelaa nykyään 24 eurooppalaista joukkuetta.[1]

Champions Hockey League
Jääkiekon Mestarien liiga
Laji Jääkiekko
Perustettu 2008
Toimitusjohtaja Martin Baumann
Joukkueita 24
Hallitseva mestari Genève-Servette HC
Eniten mestaruuksia Frölunda HC (4)
Sivusto Champions Hockey League

Ensimmäinen CHL pelattiin kaudella 2008–2009, ja se korvasi aiemmin pelatun European Champions Cupin. Mestaruuden voitti sveitsiläinen Zürich Lions.

Sarjaa alettiin pelata uudelleen kaudella 2014–2015, jolloin se korvasi välissä pelatun European Trophyn. Kilpailuun osallistui viisi joukkuetta Ruotsista ja Suomesta, neljä joukkuetta Sveitsistä ja Tšekistä ja kolme joukkuetta Saksasta ja Itävallasta vuoteen 2023 asti. Mukana oli myös Slovakian, Norjan, Tanskan, Valko-Venäjän, Ranskan, Puolan ja Britannian mestarit, sekä Continental Cup -voittaja vuoteen 2023 asti.[2][3]

Vuonna 2023 lohkoista ja lohko-jaoista luovuttiin ja käyttöön otettiin alkusarja, jossa jokainen joukkue pelaa kuusi ottelua. Myös joukkue määrää vähennettiin. Ennen joukkueita oli 32 kun nykyään niitä on 24.[4]

Sarjan omistavat perustajaseurat yhdessä kuuden maan pääsarjan ja IIHF:n kanssa.

Kaudet

muokkaa

Kausi 2008–2009

muokkaa

Suomesta, Tšekistä, Ruotsista ja Venäjältä osallistui kustakin kaksi joukkuetta kaudella 2008–2009 pelattavaan Champions Hockey Leagueen. Nämä joukkueet olivat maansa mestari sekä runkosarjan voittaja tai molemmat loppuottelijat, kuten Suomessa ensimmäisellä kaudella. Jos runkosarjan voittaja ja mestari oli sama joukkue, pääsi mukaan runkosarjan kakkonen. Venäjältä toinen osallistuja oli kuitenkin hallitseva Euroopan mestari Metallurg Magnitogorsk, joka pelasi myös Champions Hockey Leaguen voittajalle jatkossa kuuluvalla paikalla Victoria Cupissa NHL-joukkue New York Rangersia vastaan.

Slovakiasta, Sveitsistä ja Saksasta mukaan pääsivät maan mestarit.

Kahdestoista joukkue selviteltiin 12.–14. syyskuuta 2008 Nuremburg Arenassa, Saksassa pelatussa karsintaturnauksessa, johon osallistuivat saksalainen Sinupret Ice Tigers, sveitsiläinen SC Bern ja slovakialainen HC Košice. SC Bern varmisti viimeisen Mestarien liiga -paikan voittamalla sekä Ice Tigersin (4–1) että HC Kosicen (5–4).

Champions Hockey Leaguen 12 joukkuetta oli jaettu neljään kolmen joukkueen lohkoon, joissa pelattiin kaksinkertainen sarja lokakuusta joulukuuhun. Kaikki ottelut pelattiin keskiviikkoisin kansallisten sarjojen lomassa. Lohkojen voittajat etenivät välierään, jotka pelattiin kaksiosaisina siten, että enemmän pisteitä kerännyt sai välieräotteluista jälkimmäisen kotiottelukseen.

Kaksiosaisten välierien voittajat pääsivät loppuotteluihin. Myös ne pelattiin kaksiosaisena ja jälkimmäinen ottelu enemmän pisteitä keränneen kotikentällä.

Mestarien liigan mestari pääsi pelaamaan Victoria Cupissa myöhemmin määrättävää NHL-joukkuetta (tai joukkueita) vastaan: ensimmäisellä kaudella Metallurg Magnitogorsk, joka voitti European Champions Cupin vuonna 2008. Se sai Bernissä 1. lokakuuta 2008 pelatussa ottelussa vastaansa New York Rangersin, joka voitti ottelun 3–4.

CHL:n palkintopotti oli aikanaan Euroopan seurajoukkuekiekkoilun suurin. Se oli yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta voittaja sai miljoonan. Turnauksen palkintopokaalina kiersi Silver Stone Trophy, aivan kuten Champions Hockey Leaguen edeltäjien, EHL:n ja ECC:n, aikana.


Kausi 2014–2015

muokkaa

CHL:ään osallistui 44 joukkuetta 12 eri maasta. Suomesta ja Ruotsista oli molemmista kahdeksan joukkuetta, Saksasta, Sveitsistä ja Tšekistä jokaisesta kuusi ja Itävallasta kolme. Edellä mainituista maista tulleet 26 perustajaseuraa olivat mukana automaattisesti. Menestysperustein CHL:ään osallistui yhteensä 12 joukkuetta. Niin sanotulla villillä kortilla CHL:ään osallistuivat Slovakian, Ranskan, Norjan, Tanskan ja Britannian mestarit. Lisäksi mukana oli Continental Cupin voittaja.

Joukkueet oli jaettu neljän joukkueen lohkoihin. Lohkon jokainen joukkue kohtasi toisensa kotona ja vieraissa. CHL käynnistyi elokuun lopulla ja ensimmäiset ottelukierrokset pelattiin ennen kansallisten sarjojen alkua. Lohkovaiheen viimeiset ottelut pelattiin lokakuussa. Lohkojen voittajat ja viisi parasta lohkokakkosta (16 joukkuetta) etenivät pudotuspeleihin. Neljännesvälierät pelattiin marraskuussa, puolivälierät joulukuussa ja välierät tammikuussa. Otteluparit kohtasivat toisensa kotona ja vieraissa viikon välein. Finaali pelattiin 3. helmikuuta 2015, ja sen voitti Luleå numeroin 4–2. Loppuottelua isännöi kauden aiemmissa CHL-otteluissa paremmin menestynyt joukkue.

Kausi 2015–2016

muokkaa

Kaudella turnaukseen osallistui 48 joukkuetta, jotka jaettiin kuuteentoista lohkoon. Näistä jokaisessa pelasi kolme joukkuetta.[5] Turnauksen voitti Frölunda HC ja toiseksi tuli Oulun Kärpät.

Kausi 2016–2017

muokkaa

Kaudella 2016–2017 oli edelliskauden tapaan mukana 48 joukkuetta, jotka oli jaettu 16:een kolmen joukkueen alkulohkoon. Suomalaisista seuroista kaudella olivat mukana Tappara, HIFK, Kärpät, JYP, TPS ja KalPa, jotka kuuluvat myös turnauksen perustajajäseniin, sekä edelliskauden liigasijoitusten perusteella myös SaiPa ja Lukko.[6]

Kausi 2017–2018

muokkaa

Kilpailuun osallistui viisi joukkuetta Ruotsista ja Suomesta, neljä joukkuetta Sveitsistä ja Tšekistä ja kolme joukkuetta Saksasta ja Itävallasta. 24 osallistumisoikeutta jaettiin kuuden liigan kesken edellisten kolmen kauden menestyksen perusteella. Lisäksi kilpailuun osallistuivat pudotuspelimestarit Slovakiasta, Norjasta, Tanskasta, Valko-Venäjältä, Ranskasta ja Puolasta sekä kaksi joukkuetta Isosta-Britanniasta. Kausi alkoi elokuussa 2017, ja loppuottelu pelattiin 6. helmikuuta 2018.[7] Loppuottelussa kohtasivat suomalainen JYP ja ruotsalainen Växjö Lakers,[8] ja JYP voitti mestaruuden. [9]

Kausi 2018–2019

muokkaa

Kilpailuun osallistui 32 joukkuetta 14 eri maasta. Kausi alkoi 30. elokuuta ja päättyi 5. helmikuuta 2019 pelattuun loppuotteluun.[10] Mestaruuden voitti ruotsalainen Frölunda Indians, joka päihitti loppuottelussa saksalaisen Red Bull Münchenin lukemin 3–1.[11]

Kausi 2020–2021

muokkaa

Kilpailua ei järjestetty koronaviruspandemian vuoksi.[12]

Kausi 2021–2022

muokkaa

Kauden voitti Rögle BK. Se kohtasi loppuottelussa Tampereen Tapparan. Rögle voitti välierässä kestomenestyjä Frölundan sekä ensi kertaa näin pitkälle edennyt Tappara RB Münchenin.

Kausi 2022–2023

muokkaa

Suomalaisjoukkue Mikkelin Jukurit hämmästytti nousemalla 8 parhaan joukkoon. Finaali-nelikossa olivat Luleå HF, jolle Frölunda HC putosi voittolaukaus-kisan jälkeen. Toinen kisapari oli Tampereen Tappara sekä EV Zug Sveitsistä. Tappara voitti loppuottelussa Luleå HF:n lukemin 3–2.[13]

Kausi 2023–2024

muokkaa

Kausi 2023–2024 käynnistyi elokuun lopussa. Kaudella mukana on vain 24 joukkuetta aiemman 32 sijasta. Suomalaisseuroista mukana ovat Tappara, Ilves, Lukko ja Pelicans.[14] Liigaan tuli uusia sääntöjä, joiden mukaan tilanteessa, jossa ylivoimalla oleva joukkue onnistuu maalinteossa, ylivoima ei lopu vaan jatkuu niin kauan kuin jäähyä on jäljellä. Siirretyn rangaistuksen aikana tehty maali ei kumoa sitä seuraavaa jäähyä, vaan rangaistu pelaaja joutuu maalista huolimatta jäähylle. Lisäksi uusien sääntöjen mukaan tilanteessa, jossa alivoimalla oleva joukkue onnistuu tekemään maalin, joukkueen rangaistus päättyy. Yksikään Suomen Liiga-joukkueiden kapteeneista ei kannattanut sääntöjen ottamista käyttöön Suomen Liigassa.[15]

Mestarit

muokkaa
Vuosi Voittaja Hopeaa
2009   ZSC Lions   Metallurg Magnitogorsk
2015   Luleå HF   Frölunda HC
2016   Frölunda HC   Oulun Kärpät
2017   Frölunda HC   HC Sparta Praha
2018   JYP   Växjö Lakers
2019   Frölunda HC   EHC München
2020   Frölunda HC   Mountfield HK
2021 Ei järjestetty, syynä koronaviruspandemia
2022   Rögle BK   Tappara
2023   Tappara   Luleå HF
2024   Genève-Servette HC   Skellefteå AIK

Voittajat maittain, 2009–2023:

Maa Voittojen määrä
  Ruotsi 6
  Suomi 2
  Sveitsi

Lähteet

muokkaa
  1. Teams www.championshockeyleague.com. Viitattu 31.8.2023. (englanniksi)
  2. Villi kortti: Puolan mestari mukaan jääkiekon Mestarien liigaan ksml.fi. 21.3.2016. Keskisuomalainen & Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab. Viitattu 11.4.2016.
  3. CHL-kausi pelataan uusin säännöin ja rakentein − sarja tuulettaa rangaistuskäytäntöjä ja hylkää lohkoajattelun Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 31.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
  4. CHL-kausi pelataan uusin säännöin ja rakentein − sarja tuulettaa rangaistuskäytäntöjä ja hylkää lohkoajattelun Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 31.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
  5. http://www.iihf.com/home-of-hockey/news/news-singleview/?tx_ttnews[tt_news]=9230&cHash=8cc65106b0788d56280c611f1bd4bda0
  6. CHL live stream 2016/17 - Katso CHL stream ottelut ilmaisiksi netissä! livematsit.com. Arkistoitu 29.8.2016. Viitattu 22.8.2016.
  7. CHL confirm two UK participants for 2017-18 Ice Hockey UK. 14.3.2017. Arkistoitu 31.8.2017. Viitattu 30.8.2017. (englanniksi)
  8. JYP eteni CHL-finaaliin – vastustajaksi ruotsalainen Växjö liiga.fi. 16.1.2018. Viitattu 5.2.2018.
  9. Jymypommi! JYP voitti Ruotsissa CHL:n mestaruuden iltalehti.fi. Viitattu 6.2.2018.
  10. MTVuutiset: CHL 2018-19 ohjelma – tässä ottelut, lohkot ja tulokset mtvuutiset.fi.
  11. Jatkoaika.com: Frölunda jälleen CHL-mestariksi − tehokas ylivoima takasi voiton jatkoaika.com.
  12. Kova päätös: jääkiekon CHL-kausi peruttiin kokonaan – mukana neljä suomalaisjoukkuetta www.iltalehti.fi. Viitattu 14.10.2020.
  13. https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Tappara teki huiman tempun – voitti CHL-mestaruuden! mtvuutiset.fi. 18.2.2023. Viitattu 25.5.2023.
  14. Radikaali kokeilu jääkiekon sääntöihin: Jäähyt uuteen uskoon www.iltalehti.fi. Viitattu 25.5.2023.
  15. ”Ihan paskaa” – SM-liigan kapteeneilta tylyä puhetta CHL:n sääntöuudistuksista Ilta-Sanomat. 8.9.2023. Viitattu 6.1.2024.