İzmir

kaupunki Turkissa
(Ohjattu sivulta Izmir)

İzmir (kreikkalaiselta nimeltään Smyrna, kreik. Σμύρνη, Smýrni) on Turkin kolmanneksi suurin kaupunki ja maan toiseksi suurin satama. Asukkaita kaupungissa oli 2 803 418 vuonna 2012.[1] İzmir sijaitsee İzmirinlahden, Egeanmeren rannalla. Se on myös İzmirin maakunnan pääkaupunki.

İzmir
Izmir collage-Yepyeni888.yükle.png

İzmir

Koordinaatit: 38°26′0″N, 27°09′0″E

Valtio Turkki
Maakunta İzmir
Hallinto
 – Pormestari Tunç Soyer
Aikavyöhyke UTC+3

















HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Smyrna

AntiikkiMuokkaa

Kaupungin paikalla on ollut asutusta viimeistään 2000-luvulla eaa. Kreikkalaiset asuttivat paikan viimeistään noin 1050 eaa. Smyrnan ensimmäiset asukkaat olivat aiolialaisia siirtokuntalaisia, ja myöhemmin sen asuttivat joonialaiset. Kaupunki lakkasi olemasta tai ainakin taantui myöhemmällä arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., mutta perustettiin uudelleen klassisen kauden lopulla 300-luvun eaa. loppupuolella. Antiikin Smyrna kukoisti erityisesti hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, jolloin se oli merkittävä satama ja kauppakaupunki.[2][3]

 
Näkymä İzmiriin.

Myöhempi kreikkalaisaikaMuokkaa

Vanhalta ajalta 1920-luvulle saakka kaupungin asukkaista noin puolet oli kreikkalaisia. Osa kreikkalaisista turkkilastui, mikä tarkoittaa sitä, että suurimalla osalla väestöstä on edelleen kreikkalaisia esi-isiä. Izmirissä oli jo silloin (noin 1/4 väestöstä) turkkilaisia. Armenialaisväestö oli alle 1/4 väestöstä. Lisäksi kaupungissa asui pieni määrä juutalaisia, amerikkalaisia ja eurooppalaista alkuperää olevia ns. levanttilaisia. Egeanmeren helmenä tunnettu kaupunki oli vuosisatoja kosmopoliittinen satamakaupunki ja kukoistava kauppapaikka.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sèvresin rauhansopimuksen mukaan kaupunki ympäristöineen luovutettiin Kreikalle. Turkki ei kuitenkaan rauhansopimusta hyväksynyt, ja Kreikkakin hyökkäsi Smyrnasta syvemmälle Turkkiin. Syyskuussa 1922 Turkin armeija Mustafa Kemalin johdolla syyllistyi Smyrnassa kreikkalaisten ja armenialaisten vainoon. Turkin armeija sytytti 13. syyskuuta 1922 kaupungin kreikkalais- ja armenialaiskaupunginosat palamaan, mikä tunnetaan Smyrnan suurena palona. Arviolta 30 000 ihmistä sai surmansa[4]. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan. Arviot vainoissa ja tuhopoltossa surmansa saaneista vaihtelevat. Surmansa saattoi saada jopa 100 000 kaupunkilaista.[5] Lausannen sopimuksen mukaan Kreikan ja Turkin välillä suoritettiin pakollinen väestönvaihto. Kun kreikkalaisten lisäksi myös tuhopoltosta selvinneet armenialaiset muuttivat pois kaupungista, siitä tuli etnisesti lähes puhtaasti turkkilainen.[6]

Myöhempi historiaMuokkaa

Kaupunki kärsi tuhoja Egeanmeren maanjäristyksessä 30. lokakuuta 2020.[7]

LähteetMuokkaa

  1. City population: Turkey
  2. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”867 Smyrna”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SMYRNA (Izmir) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  4. Torbacke, Jarl: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota, s. 243. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Otava, 2004. ISBN 951-1-09277-4.
  5. Tieteen kuvalehti Historia 15/2013, s. 36–43
  6. Housepian Dobkin M: Smyrna 1922. New York: Newmark Press, 1988.
  7. Hakkarainen, Kaisa & Paakkanen, Mikko & Viljamaa, Anne: Ainakin 39 kuollut Kreikan ja Turkin voimakkaassa maanjäristyksessä, jälkijäristyksiä ollut satoja Helsingin Sanomat. 31.10.2020. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa