Itä-Karjalan kysymys
Itä-Karjalan kysymys oli vuosina 1918–1922 Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä hiertänyt kiista Itä-Karjalan asemasta.
Suomen itsenäistyttyä moni sekä oikeistosta että vasemmistosta toivoi, että Itä-Karjala liitettäisiin Suomeen ja luotaisiin Suur-Suomi. Toivottiin, että itäkarjalaiset saisivat itse kansanäänestyksellä ratkaista, haluavatko pysyä osana Venäjää vai liittyä Suomeen. Järjestettiin vapaaehtoisten vapautusretkikuntia Itä-Karjalaan. Näitä retkiä kutsutaan yhteisellä nimellä heimosodat.
Virallinen Suomi alkoi neuvotella rajoista Venäjän sisällissodan rauhoituttua Neuvosto-Venäjän kanssa vuonna 1920. Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920 määriteltiin Suomen rajat sekä karjalaisen väestön kansalliset oikeudet, joita Neuvosto-Venäjän tuli kunnioittaa.
Kaikki piirit eivät Suomessakaan Tarton rauhan rajaa hyväksyneet vaan pitivät sitä ”häpeärauhana”, ja toiveet Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen elivät pitkään Tarton rauhan jälkeenkin. Heimosotien jälkeen ylioppilaat perustivat Akateemisen Karjala-Seuran, joka ajoi myös heimokansojen vapauttamisen asiaa. Itä-Karjalan kysymys ja karjalaisen väestön vainot hiersivät monta vuotta Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä.
Suomi halusi Tarton rauhaa solmittaessa Itä-Karjalalle autonomian. Neuvosto-Venäjä antoi sille heikon autonomian, mikä ei Suomelle riittänyt. Tarton rauhansopimuksessa Suomi lupasi luopua vaatimuksistaan Itä-Karjalan alueisiin, jos Neuvosto-Venäjä järjestää Itä-Karjalalle kansallisen hallinnon karjalaisten käsiin. Karjalan työkansan kommuunin asema ei kuitenkaan riittänyt Suomelle, ja suomalaiset katsoivat, ettei Neuvosto-Venäjä ollut järjestänyt Itä-Karjalaan sellaista kansallista itsehallintoa kuin rauhansopimuksessa oli sovittu. Asiaa puitiin Kansainliitossa 1920-luvun alussa ja se ratkesi neuvostovaltion eduksi.
Katso myös muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Churchill, Stacy: Itä-Karjalan kohtalo 1917–1922: Itä-Karjalan itsehallintokysymys Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisissä suhteissa 1917–1922. Alkuperäisen väitöskirjan The East Karelian Autonomy Question in Finnish-Soviet Relations, 1917–1922 lyhentänyt ja tarkistanut suomalaista laitosta varten tekijä. Suomentanut Katariina Churchill. Porvoo; Helsinki: WSOY, 1970.
- Jääskeläinen, Mauno: Itä-Karjalan kysymys: Kansallisen laajennusohjelman synty ja sen toteuttamisyritykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918–1920. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. 2. painos, näköispainos (1. painos 1961). Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-29221-4.