Avaa päävalikko

Isoveltto (Totoaba macdonaldi) on rummuttajien heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Se on sukunsa ainoa laji.

Isoveltto
Tanques de totoaba en la Universidad Autónoma de Baja California.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Rummuttajat Sciaenidae
Suku: Totoaba
Villamar, 1980
Laji: macdonaldi
Kaksiosainen nimi

Totoaba macdonaldi
(Gilbert, 1890)

Synonyymit
  • Cynoscion macdonaldi Gilbert, 1890
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Isoveltto Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isoveltto Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Isoveltto on suuri merikala ja heimonsa suurin laji. Niiden pituudeksi on mitattu yli kaksi metriä ja ne voivat painaa jopa sata kiloa.[2]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Isoveltto on yksi monesta endeemisestä lajista joita tavataan vain Kalifornianlahdesta, Meksikosta.[2]

Ne asuttavat pääosin lahden ylempää puolta ja veden 23 metriä. Coloradojoen suisto on isovelton lisääntymisaluetta. Se tarjoaa kutemiselle välttämäröntä lämmintä, vähäsuolaista vettä, jota ei löydy muualta lahdesta. Veden lämpötila vaihtelee kutuaikana 14–26 asteen välillä.[2]

LisääntyminenMuokkaa

Aikuisten isovelttojen parvet vaeltavat talvella pohjoiseen Kalifornianlahden itärannikkoa pitkin Coloradojoen suistolle, missä ne pysyvät viikkoja ennen kuin ne kutevat keväällä. Sitten täysikasvuiset yksilöt palaavat etelään länsirannikkoa pitkin ja pysyvät siellä lopun ajan vuodesta. Poikaset pysyvät ylempänä lahdessa kaksi vuotta ennen kuin ne aloittavat vaelluksen. Naaraat alkavat lisääntyä toisen neljän vuoden ja koiraat viiden vuoden jälkeen. Niiden uskotaan voivan elää jopa 25 vuotiaiksi.[2]

RavintoMuokkaa

Täysikasvuiset isoveltot käyttävät ravinnokseen suuria taskurapuja sekä sardiineja. Poikaset syövät pieniä kaloja ja pieniä pohjanläheisiä eliöitä, kuten katkoja, katkarapuja sekä taskurapuja.[2]

KäyttöMuokkaa

Kiinassa isoveltton uimarakko on erityisen haluttu ruoka-aine, jolla uskotaan olevan myös terveysvaikutuksia. Sen uimarakoista maksetaan jopa 8 500 dollaria kilolta. Sen salakalastaminen on samalla aiheuttamassa kalifornianpyöriäisen sukupuuton.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Findley, L.: Totoaba macdonaldi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e Totoaba (Totoaba macdonaldi) NOAA Fisheries. 15.1.2015. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)
  3. Kokkonen, Yrjö: Kalifornianpyöriäinen kuolemassa sukupuuttoon, koska kiinalaiset haluavat syödä kalan uimarakkoja yle.fi. 16.5.2017. Yle Uutiset. Viitattu 26.5.2017.