Islom Karimov

uzbekistanilainen poliitikko

Islom Abdug’aniyevich Karimov (uzbekiksi (kyrillinen), Ислом Абдуғанийевич Каримов, ven. Исла́м Абдугани́евич Кари́мов, Islam Abduganijevitš Karimov; 30. tammikuuta 1938 Samarkand2. syyskuuta 2016) oli Uzbekistanin presidentti vuosina 1991–2016. Hän oli myös NKP:n politbyroon jäsen vuosina 1990–1991.

Islom Karimov
Karimov vierailulla Brasiliassa 2009
Karimov vierailulla Brasiliassa 2009
Uzbekistanin presidentti
24.3.1990–2016
Seuraaja Shavkat Mirziyoyev (vt.)[1]
Uzbekistanin SNT:n kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri
23.6.1989–3.11.1991
Edeltäjä Rafiq Nishonov
Henkilötiedot
Syntynyt30. tammikuuta 1938
Samarkand, Uzbekistanin SNT, Neuvostoliitto
Kuollut2. syyskuuta 2016 (78 vuotta)
Taškent, Uzbekistan
Puoliso Tatjana Karimova
Tiedot
Puolue Kommunistinen puolue (1964–1991)
OXDP (1991–2007)
O'zlidep (2007–2016)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
fondkarimov.uz

Nuoruus ja opiskelu

muokkaa

Karimov syntyi 1938 Samarkandissa. Tiedot hänen nuoruusvuosistaan ovat hataria. Virallisen elämäkerran mukaan hänen vanhempansa olivat valtion virkamiehiä, mutta toisten todistusten mukaan hän olisi kasvanut lastenkodissa.[2] Karimovin vanhemmat olisivat laittaneet hänet ensin väliaikaisesta lastenkotiin, koska he eivät pystyneet tuloillaan elättämään isoa perhettään.[3]

Karimov suoritti Keski-Aasian polyteknillisessä insinööri-mekaanikon ja Taškentin kansantaloustieteen instituutissa taloustieteilijän tutkinnon. Vuonna 1960 hän meni töihin Tašelmašille ja työskenteli 1961–1966 Taškentin ilmailutuotantokompleksissa.[4]

Poliittinen ura

muokkaa

Nousu ministeriksi

muokkaa

Karimov liittyi 1960-luvun alkupuolella Uzbekistanin kommunistiseen puolueeseen ja vuonna 1966 Uzbekistanin suunnittelukomiteaan Gosplaniin. Hän alkoi edetä pian urallaan ja saada vastuullisempia tehtäviä.[3] Karimov toimi ensin Uzbekistanin Gosplanin pääasiantuntijana ja sitten ensimmäisenä varajohtajana.[4]

Vuonna 1966 Karimov meni työhön Uzbekistanin SNT:n suunnitteluministeriöön pääasiantuntijaksi ja yleni myöhemmin ensimmäiseksi varajohtajaksi. Vuonna 1983 hänestä tuli tasavallan valtiovarainministeri, vuonna 1986 varapääministeri ja suunnitteluministeriön puhemies. Heinäkuusta 1989 hän oli Uzbekistanin SNT:n kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri.[4]

Karimov nimitettiin 1983 Uzbekistanin talousministeriksi ja kolme vuotta myöhemmin ministerineuvoston varapuheenjohtajaksi. Mihail Gorbatšov valitsi hänet 1989 Uzbekistanin kommunistisen puolueen pääsihteeriksi eli käytännössä Uzbekistanin valtionpäämieheksi.[3]

Uzbekistanin presidenttinä

muokkaa

Karimov valittiin Uzbekistanin ensimmäiseksi presidentiksi 24. maaliskuuta 1990. Hän julisti maan itsenäiseksi ja voitti monen ehdokkaan vaalit joulukuussa 1991. Hänen kauttaan pidennettiin kansanäänestyksellä vuonna 1995.[4] Alun perin viisivuotisia presidenttikausia on myöhemmin pidennetty kansanäänestyksellä vuosina 1995 ja 2002, sekä perustuslainmuutoksella 2007.

Tammikuussa 2000 järjestetyissä presidentinvaaleissa Karimov sai 91,9 % annetuista äänistä ja pääsi toiselle presidentin valtakaudelle. ETYJ kieltäytyi lähettämästä vaalitarkkailijoita arvioiden, että maan ympäristö ei anna mahdollisuutta oikeaan vaalikamppailuun. Yhdysvaltojen mukaan vaalit eivät olleet vapaat eivätkä reilut tai antaneet äänestäjille mahdollisuutta tehdä todellisia valintoja. Yhdysvaltain ulkoministeriö huomautti myös, että presidentti Karimovin ainoa näennäinen vastaehdokas kertoi itse äänestäneensä istuvaa presidenttiä.[5]

Karimov kielsi oppositiopuolueiden osanoton joulukuussa 2004 järjestetyissä parlamenttivaaleissa. Vuonna 2005 Andižanin kaupungissa puhkesi hallituksenvastaisia mielenosoituksia, joissa kuoli jopa useita satoja ihmisiä. Kansainvälinen yhteisö arvosteli Karimovin hallintoa mielenosoitusten verisestä tukahduttamisesta. Presidentti Karimov syytti väkivallasta ääri-islamisteja.[6]

Marraskuussa 2007 Uzbekistanin liberaalidemokraattinen puolue nimesi yksimielisesti presidentti Karimovin ehdokkaakseen uudelle kaudelle.[7] Karimov valittiin kolmannelle kaudelle joulukuussa 2007 88,1 prosentin kannatuksella.[8]

Alkuvuodesta 2011 Karimov vieraili Brysselissä Euroopan neuvoston ja Naton vieraana, ja tapasi komission puheenjohtaja José Manuel Barroson ja pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin.[9] Erikoisen vierailusta teki se, että kukaan ei tunnustanut kutsuneensa häntä.[10]

Kuolema

muokkaa

Karimov joutui sairaalaan 26. elokuuta 2016 aivoverenvuodon takia.[11] Hänen kuolemastaan ilmoitettiin virallisesti 2. syyskuuta.[12]

Yksityiselämä

muokkaa

Karimov oli naimisissa Tatjana Karimovan kanssa ja heillä on kaksi tytärtä, vuonna 1972 syntynyt Gulnara ja vuonna 1978 syntynyt Lola.[13] Hänen vanhempi tyttärensä Gulnora Karimova on toiminut Venäjän suurlähettilään avustajana, ja hänellä on laaja yritysrypäs. Nuorempi tytär Lola Karimova-Tilljajeva on toiminut maansa pysyvänä edustajan UNESCOssa ja johtanut useita hyväntekeväisyysjärjestöjä. Uskonnoltaan Karimov oli muslimi.

Lähteet

muokkaa
  1. Uzbekistan nimitti seuraajan kuolleelle diktaattorille Helsingin Sanomat. Viitattu 8.9.2016.
  2. Dan Brennan: Islam Karimov obituary The Guardian. 2.9.2016. Guardian News and Media Limited. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  3. a b c Neil MacFarquhar: Islam Karimov obituary NYTimes.com. 2.9.2016. The New York Times Company. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
  4. a b c d Biography Press Service of the President of the Republic of Uzbekistan. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  5. Profile of President Islam Karimov hrw.org. Human Rights Watch. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  6. Profile: Islam Karimov 23.12.2007. BBC News. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  7. Sharifov, Omar: Islam Karimov agreed to remain the president another seven years 7.11.2007. Ferghana News Agency. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  8. Uzbekistanin presidentti sai äänivyöryn hs.fi. 24.12.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.6.2014.
  9. Martínez de Rituerto, Ricardo: Europa recibe al dictador uzbeko con alfombra roja elpais.com. 25.1.2011. El País Archivo. Viitattu 7.6.2014. (espanjaksi)
  10. Nobody admits inviting Uzbek chief to EU capital 22.1.2011. Ferghana News Agency. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  11. Uzbekistanin presidentti Islam Karimov tehohoidossa aivoverenvuodon vuoksi Yle.fi 29.8.2016
  12. Uzbekistanin hallitus vahvisti viimein: Presidentti Karimov on kuollut Yle.fi. Viitattu 2.9.2016.
  13. Uzbekistanin kovaotteinen presidentti Islam Karimov on kuollut Yle. 2.9.2016. Viitattu 2.9.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa