Insinööri (ylempi AMK)

ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Insinööri (ylempi AMK) (engl. Master of Engineering, M. Eng.) on yksi- tai kaksivuotinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto.[1] Pääsyvaatimuksena insinöörin ylempään AMK-koulutukseen on insinöörin AMK-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä kolme vuotta valmistumisen jälkeistä työkokemusta ja harjoitustehtävä joka pisteytetään.[2]. Tutkinto on laajuudeltaan pohjatutkinnosta riippuen 60–90 opintopistettä[3] (yhteensä 300 opintopistettä).

Joissakin suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on myös englanninkielisiä insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmia.[4]. Insinööri (ylempi AMK) -tutkinnon englanninkielinen käännös on virallisesti Master of Engineering[5] eli lyhennettynä MEng[6]. Englanninkielinen nimitys eroaa DI-tutkinnosta, joka käännetään virallisesti Master of Science (Technology).

Koulutustavoitteista

muokkaa

Insinöörin ylemmän AMK-tutkinto vastaa Bolognan prosessin pyrkimykseen synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessissa pyritään muun muassa yhdenmukaisiin tutkintorakenteisiin. Tutkintorakenne on kaksisyklinen. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi-nelivuotinen bachelor-tason tutkinto. Toisen syklin tutkintoja ovat maisterin tutkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.[7]

Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyys korostuu myös ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, joihin osallistujilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempi AMK-tutkinto antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativiin työelämän kehittämistehtäviin[8]. Ylemmän AMK-tutkinnon tavoitteena ei ole yliopistotutkintojen tavoin valmentaa tutkimustyöhön tai tieteellisiin jatko-opintoihin.

Insinöörin ylemmän AMK-jatkotutkinton suorittanut kykenee perusinsinööriosaamisen lisäksi vastaamaan muun muassa seuraaviin haasteisiin:[9]

  • oman tehtäväalueensa keskeisten teorioiden hallitseminen ja niiden käytäntöön soveltaminen
  • käytännön ongelmien mallintaminen ja ratkaiseminen
  • useiden alakohtaisten menetelmien hallitseminen
  • mallien ja menetelmien soveltaminen yrityslähtöisistä näkökulmista
  • mallien ja menetelmien arviointi, kritisointi ja testaus käytännön työssä
  • työhön liittyvän vastuun ymmärtäminen myös yleisemmällä tasolla
  • ratkaisujen esittelytehtäviin liittyvän vastuun ymmärtäminen myös muiden töistä
  • opitun yhdistäminen käytännössä syventävään ammattitietoon
  • eettisesti kestävien ratkaisujen suunnittelun osaaminen
  • tutkivan oppimisen mallien hyödyntäminen ryhmätöiden johtamisessa ja organisoimisessa (jaettu asiantuntijuus)
  • työhön liittyvän tiedonhallinnan kehittäminen ja uudistaminen käytännössä.

Koulutusohjelmia eri ammattikorkeakouluissa

muokkaa

Alla olevat ylemmän AMK:n (insinööri) ja englanninkielisen University of Applied Sciences (Master of Engineering) -tutkinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä.

  • Centria AMK:[10]
    • Teknologiaosaamisen johtaminen
    • Digitalisaation johtaminen
  • Jyväskylän AMK:[11][12][13][14]
    • automaatioteknologia
    • teknologiaosaamisen johtaminen
    • logistiikka
    • Information Technology
  • Helsinki Metropolia AMK:[15][16][17][18]
    • automaatioteknologia
    • hankintatoimi
    • rakentaminen
    • Industrial Management
    • Information Technology, Mobile Programming
    • Information Technology, Multimedia Communications
  • Hämeen AMK:[19][20]
    • teknologiaosaamisen johtaminen
    • teollisuuden palveluliiketoiminta
  • Kajaanin AMK: teknologiaosaamisen johtaminen[21]
  • Kymenlaakson AMK: teknologiaosaamisen johtaminen[22]
  • Lapin AMK: teknologiaosaamisen johtaminen[23]
  • Pohjois-Karjalan AMK: ympäristöteknologia[24]
  • Satakunnan AMK[25]
    • Hyvinvointiteknologia
    • Information Technology
    • Maritime Management
    • Rakentaminen ja talotekniikka
    • Toimitusverkoston kehittäminen
  • Seinäjoen AMK: rakentaminen[26]
  • Tampereen AMK:[27][28]
  • Turun AMK: teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma[29]
    • automaatioteknologia
    • rakentaminen
  • Vaasan AMK: rakentaminen[30]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Ammattikorkeakoululaki 2015 finlex.fi.
  2. Ylempi AMK-tutkinto, Tietoa opiskelijoille ja työnantajille Viitattu 24.6.2009
  3. Opetushallitus Koulutusnetti Viitattu 26.6.2009
  4. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences – Master's Degrees Viitattu 21.6.2009
  5. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaViitattu 21.6.2009
  6. Wikipedia British degree abbreviations Viitattu 7.7.2009
  7. Opetusministeriö, Koulutus, Bolognan prosessi Viitattu 24.6.2009
  8. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto - Koulutus Viitattu 6.12.2009
  9. Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Viitattu 21.6.2009
  10. Centria ammattikorkeakoulu Viitattu 1.11.2019
  11. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Viitattu 15.3.2011
  12. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Viitattu 15.3.2011
  13. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Viitattu 15.3.2011
  14. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Viitattu 15.3.2011
  15. Metropolia ammattikorkeakoulu Viitattu 23.6.2009
  16. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Viitattu 4.12.2009
  17. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Viitattu 4.12.2009
  18. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences Viitattu 4.12.2009
  19. Hämeen ammattikorkeakouluViitattu 23.6.2009
  20. Hämeen ammattikorkeakoulu Viitattu 23.6.2009
  21. Kajaanin ammattikorkeakoulu Viitattu 23.6.2009
  22. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Viitattu 23.6.2009
  23. Lapin ammattikorkeakoulu Viitattu 27.10.2018
  24. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  25. Satakunnan ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  26. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  27. Tampereen ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  28. Tampereen ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  29. Turun ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009
  30. Vaasan ammattikorkeakoulu Viitattu 24.6.2009


Aiheesta muualla

muokkaa