Ilmari Florell von Delwig
Oskar Ilmari "Pussi" Florell von Delwig, sukunimi vuoteen 1924 Florell (16. elokuuta 1880 Hamina – 19. marraskuuta 1945 Tukholma) oli suomalais-ruotsalainen paroni, oopperalaulaja ja laulupedagogi.[1]
Ilmari Florell von Delwigin vanhemmat olivat Haminan kadettikoulun ranskan kielen opettaja, kollegiasessori Otto Henrik Florell (1842–1902) ja Sofia Emilia Basilier.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin reaalilyseosta vuonna 1900 ja opiskeli sitten Polyteknillisessä opistossa. Hän opiskeli vuosina 1902-1911 laulua Julius Heyn johdolla Berliinissä, Ernesto Boezin johdolla Roomassa ja Alfred J. Boruttaun johdolla Wienissä ja konsertoi laulajana Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa. Florell von Delwig oli kiinnitettynä sankaritenoriksi 1911–1912 Colmarin valtionteatterissa Saksassa. Hän toimi laulunopettajana Berliinissä vuodesta 1913 alkaen, Lundissa Ruotsissa vuodesta 1914 alkaen sekä vuodesta 1925 alkaen Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Florell von Delwig perusti Lundissa ollessaan Delwigska kören-nimisen kuoron. Hänestä tuli Ruotsin kansalainen vuonna 1919.[1]
Florell von Delwig sävelsi teoksia mieskvarteteille, romansseja ja pianopreludeja, muun muassa Span auf den Wellen (1908), Deux préludes pour piano (1913) ja Vuggevise ved lille Majas Sygeleje (1913).
Oskar Ilmari Florell sai vuonna 1909 vapaaherra Rudolf Fredrik Axel von Dellwigiltä (1851–1916) luvan käyttää von Dellwig sukunimeä ja vuonna 1923 vapaaherran sisarpuoli Marie Eleonore Antonie von Dellwig (s. 1858) adoptoi Oskar Ilmari Florellin. Saksalaisen tuomioistuimen tammikuussa 1924 tekemän ratkaisun nojalla Florell saattoi käyttää paroni von Dellwigin arvonimeä.[3][4]
