Ressun lukio

lukio Helsingissä
(Ohjattu sivulta Helsingin reaalilyseo)
Hakusanat ”Helsingin lyseo” ja ”Helsingin reaalilyseo” ohjaavat tänne. Entisistä ruotsinkielisistä kouluista kerrotaan artikkeleissa Helsingfors lyceum ja Svenska lyceum i Helsingfors.

Ressun lukio on Helsingin keskustassa Kalevankadulla sijaitseva toisen asteen oppilaitos.

Ressun lukio
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Ressun julkisivu Lönnrotinkadun puolelta. Koulun edessä Elias Lönnrotin muistomerkki
Sijainti Kalevankatu 8–10, Helsinki
Tyyppi lukio
Perustettu 1891
Rehtori Ari Huovinen
Luokat 1–4 (lukio)
Oppilaita 680
Verkkosivut

Koulun edeltäjä, Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, perustettiin vuonna 1891 vastapainoksi latinan ja klassisten aineiden opetukseen keskittyneille oppikouluille, ja se on yksi Suomen vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja. Nykyään lukiossa on noin 680 opiskelijaa. Koulun rehtori on Ari Huovinen.

Koulun tontti rajoittuu toiselta puolelta Lönnrotinpuistikkoon, toiselta puolelta Kalevankatuun. Lönnrotinpuistikko on Lönnrotinkadun varrella Vanhaa kirkkoa vastapäätä sijaitseva pieni puistomainen aukio, jonka keskellä on Elias Lönnrotin patsas.

Koulun historiaaMuokkaa

Koulu perustettiin poikakouluna senaatin päätöksellä vuonna 1891 opettamaan reaaliaineita ja uusia kieliä aikaisemman latinaan painottuneen opetuksen sijaan. Koulu muutti Normaalilyseon rehtorin virka-asunnosta omiin tiloihinsa nykyiselle paikalleen jo 1892 silloiselle Vladimirinkadulle (nykyinen Kalevankatu). Koulurakennus on pysynyt remonteista huolimatta nykyisen mallisena käytännössä jo vuodesta 1914.

Ennen toista maailmansotaa Ressussa käynnistyi ensimmäisenä Suomessa linja pitkää ranskaa opiskeleville. Sodan jälkeen koulussa opiskeli enimmillään noin 800 oppilasta – koulun koko historian aikana yhteensä 11 000. Ressu vaihtui vuoden 1978 syksyllä viimeisenä Suomessa poikakoulusta yhteiskouluksi; tällöin se myös siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille. Vuoden 1987 syksystä koulu oli mukana luokattoman lukion kokeilussa ja vuoden 1989 syksystä lähtien on koulussa toteutettu syvää lukion tuntijaon valinnaistamiskokeilua.[1]

Nimi Ressu on alkujaan koululaisten keksimä slanginimi, joka oli väännös koulun alkuperäisestä nimestä Helsingin Suomalainen Reaalilyseo. Vuonna 1914 pudotettiin koulun nimestä pois Reaali-sana ja vuonna 1950 Suomalainen-sana. Koulun nimi oli vuosien 1950–1977 ajan Helsingin lyseo. Jo kauan yleisesti käytetty nimi Ressu virallistettiin vuonna 1977, kun Helsingissäkin siirryttiin peruskouluun. Tämän jälkeen vanhassa oppikoulurakennuksessa toimivat Ressun yläaste ja Ressun lukio. Vuonna 1995 yläaste yhdistyi Lapinlahden ala-asteen kanssa Ressun peruskouluksi, joka sijaitsee Lapinlahdenkadulla. [2]

Vuodet poikakouluna ovat kaukana takanapäin, sillä nykyään valtaosa (noin 23) koulun oppilaista on tyttöjä. Ressussa ilmestyy neljä lehteä: Pärskeitä, yhteiskunnallinen ja poliittisesti sitoutumaton Agitaattori, kulttuurilehti Nyrpeä Elitisti ja verkkolehti Briljantti.

Tammikuussa 2018 Ressun lukio siirtyi Lehtikuusentielle Meilahteen koulun perusparannuksen vuoksi. Ressu palasi Kalevankadulle tammikuussa 2020.

Sijoittuminen vertailuissaMuokkaa

Ressun keskiarvoraja on Helsingin ja Suomen lukioiden korkeimpia – vuonna 2018 9,42.[4] MTV3:n vuodesta 2002 julkaisemassa lukiovertailussa Ressu on sijoittunut joka vuosi kärkikaksikkoon.[5]

KansainvälisyysMuokkaa

Vuonna 2002 Ressussa aloitti kansainvälinen International Baccalaureate -linja. Ensimmäiset IB:läiset valmistuivat vuonna 2005. Ressun lukiolla on paljon yhteyksiä muiden maiden oppilaitoksiin. Yhteistyökouluja on Kiinassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Virossa. Ressun lukio on samalla myös Suomen lukioiden Kiina-koordinaattori. Ressussa käy paljon arvovaltaisia vieraita muista maista ja ministeritason vierailijoita on käynyt muun muassa Saksasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Skotlannista, Belgiasta ja Venäjältä.

Vuoden RessutMuokkaa

Ressun lukion perinneyhdistys Ressut ry on vuodesta 1996 valinnut vuoden Ressun. Ressut ry:n hallitus voi valita vuoden Ressuksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut Ressun lukion hyväksi.

Lähde[6]

Ressussa opiskelleitaMuokkaa

LähteetMuokkaa

HuomautuksetMuokkaa

  1. Vuonna 2020 IB-linjan opiskelijavalinta tehtiin poikkeuksellisesti lukuaineiden keskiarvolla pääsykokeen peruuntuessa koronaviruspandemian johdosta.

ViitteetMuokkaa

  1. Koulun historia Helsingin kaupunki. Viitattu 25.12.2016.
  2. http://opspro.peda.net/heinola/viewer.php3?DB=niemela&mode=2&document_id=7
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (.xls) Helsingin kaupunki. Viitattu 3.8.2020.
  4. Katso, millä keskiarvolla eri lukioihin pääsi – Älä huoli, jos et päässyt eliittilukioon: se ei takaa parempaa ylioppilastodistusta Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  5. MTV3:n lukiovertailu 2012: Ressun lukio on kevään paras 1.6.2012. MTV3.
  6. Vuoden Ressu Ressut.net. Viitattu 5.2.2014.
  7. Koulun historia Huovinen Ari. Viitattu 26.4.2016.
  8. Pankinjohtaja Eero Ilves kuollut. Helsingin Sanomat, 30.12.1953, s. 9.
  9. Henkilöhaastattelussa Johannes Koroma – Vuoden ressu 2012 (pdf) Pärskeitä 3/2011–2012. Viitattu 27.10.2014.
  10. a b c Huovinen, Ari: Koulun historiaa 18.2.2011. Ressun lukio. Viitattu 27.10.2014.
  11. Joonas Lappalainen lappalainen.ideafrost.com. Viitattu 11.6.2016.
  12. Palmén, Joanna: Neljän suora – Veljekset Milonoff Image. 21.12.2011. Viitattu 27.10.2014.
  13. Mike Monroe: elossa ja potkii Apu-lehti. 10.11.2011. Viitattu 27.11.2014.
  14. Ida Paul Warner Music Live. Viitattu 26.4.2016.
  15. Ressun lukion 125-vuotisjuhlaviikon ohjelma Helsingin kaupunki. Viitattu 26.4.2016.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Helsingin Suomalainen Realilyseo 1891–1916. Muistojulkaisu jonka 25-vuotisjuhlaan ovat toimittaneet nykyiset opettajat ja entiset oppilaat. Helsinki: Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö, 1916.
  • Helsingin Lyseo ”Ressu” 1891–1951. Helsinki: Oy Tilgmannin Ab kirjapaino, 1951.
  • Stadin kundit koulutiellä. Helsinkiläisiä koulupoikia vuosisadan vaihteessa. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1966.
  • Tyyri, Jouko (toim.): Helsingin Suomalainen Realilyseo Ressu 1891–1991. Satavuotiskirja. Ressun 100-vuotisjuhlatoimikunta, 1991.
  • Salokoski, Juuso (toim.): Opin portaat. Ressu 125 vuotta. Juhlakirja ja vuosien 1951–1976 oppilasmatrikkeli sekä täydentäviä tietoja vuoden 1951 matrikkeliin. Helsinki: Eslok ry., 2016. ISBN 978-952-93-6684-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa