Ižman piiri (ven. Ижемский район, Ižemski raion, komiksi Изьва район, Iźva raion) on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 18 400 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 19 700 henkeä (vuonna 2009).[2]

Ižman piiri Komin tasavallan kartalla.

Ižman piiri sijaitsee Komin tasavallan pohjoisosassa. Koillisessa se rajoittuu Usinskiin, idässä Petšoran piiriin, etelässä Sosnogorskin piiriin ja Uhtaan sekä lännessä Ust-Tsilman piiriin.[1] Piirin kautta virtaa Petšora ja sen sivujoki Ižma.

Piiriin kuuluu 10 maalaiskuntaa: Brykalansk, Ižma, Keltšijur, Kipijevo, Krasnobor, Mohtša, Njašabož, Sisjabsk, Štšeljajur ja Tom.[3] Hallinnollinen keskus on Ižman kylä, josta on 544 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Syktyvkariin.[1]

Seudun kantaväestöä ovat Ižman komit.[4] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 90,4 % piirin asukkaista on komeja, 7,9 % venäläisiä, 0,8 % ukrainalaisia ja 0,2 % valkovenäläisiä.[1]

Tärkein elinkeino on maatalous, joka on erikoistunut perunan viljelyyn sekä maidon ja lihan tuotantoon. Vuonna 2004 aloitettiin öljyn poraus.[1]

Monikansallinen öljy-yhtiö aloitti koeporaukset suojelualueella Ižman piirissä 1990-luvun lopulla. Paikallisen väestön keskuudessa noussut kansanliike ja kansalaisjärjestöt onnistuivat lopettamaan yhtiön toiminnan alueella. Kansalaisliike haastoi yhtiön oikeuteen ja voitti jutun. Lisäksi paikallisen väestön onnistui tehdä öljy-yhtiö Lukoilin kanssa sopimus, jossa yhtiö lupaa osan voitoistaan alueellisen kehityksen tueksi.[5]

Paikallisen väestön keskuudessa kannatusta saaneen kansalaisliikkeen jäseniä valittiin vuoden 2003 vaaleissa paikalliseen hallintoon ja samalla syrjäytettiin aiemmin hallinnut bisneseliitti.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 216. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. gks.ru. Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 4.2.2010. (venäjäksi)
  3. Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 31. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7
  4. Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 38–39. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7
  5. a b Artikkeli Lippu-lehdessä 2/2006

Aiheesta muualla

muokkaa