Avaa päävalikko
Priluzjen piiri Komin tasavallan kartalla.

Priluzjen piiri (ven. Прилузский район, Priluzski raion, komiksi Луздор район, Luzdor raion) on kunnallinen itsehallintoalue Komin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 13 200 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 22 400 henkeä (vuonna 2009).[2]

Priluzjen piiri sijaitsee Komin tasavallan eteläisimmässä osassa. Koillisessa se rajoittuu Sysolan ja idässä Koigorodokin piireihin, etelässä Kirovin alueeseen sekä lännessä ja pohjoisessa Arkangelin alueeseen.[1] Pinta-alasta 87 % on metsää. Suurin joki on Luza.[3] Eteläisin osa kuuluu Letkan vesistöön. Hyötykaivannaisia ovat savi, kalkkikivi, merkeli ja dolomiitti.[3]

Piiriin kuuluu 16 maalaiskuntaa: Gurjevka, Letka, Loima, Mutnitsa, Nošul, Objatševo, Prokopjevka, Sludka, Spasporub, Tšerjomuhovka, Tšitajevo, Tšornyš, Vaimes, Verholuzje, Vuhtym ja Zanulje.[4] Hallinnollinen keskus on Objatševon kylä, josta on 189 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Syktyvkariin.[1] Asutuskeskuksia on yhteensä 90.[3]

Seudun kantaväestöä ovat Luzan komit.[5] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 59,9 % asukkaista on komeja, 35,1 % venäläisiä, 2,2 % ukrainalaisia ja 0,5 % valkovenäläisiä.[1] Kylistä suurimpia ovat Objatševo (5 800 asukasta vuonna 2002) ja Letka (3 100).[6]

Piirin kautta kulkee Kirovin ja Syktyvkarin välinen maantie. Talous perustuu metsävarojen hyödyntämiseen, lihan ja maidon tuotantoon sekä elintarviketeollisuuteen.[1]

Metsiä hallinnoivat Priluzjen ja Letkan metsätilat. Puunhankintaa ja sahatavaran tuotantoa harjoittava Luzales-yhtiö työllistää noin 700 henkeä. Mondin Syktyvkarin tehtaan omistamalla Nošulin puunhankintayrityksellä on yli 300 työntekijää. Tranzit-yhtiö tuottaa korkealuokkaista lautatavaraa.[3]

Maataloutta harjoittaa neljä maatalousyritystä, 59 yksityistilaa ja yli 9 000 henkilökohtaista aputaloutta. Južnoje-maatalousyrityksellä on oma meijeri ja lihanjalostamo. Muita työnantajia ovat Objatševon tielaitos, rakennustoimintaa harjoittava MAG-yhtiö, puhelin- ja sähkölaitokset sekä kunnallispalvelut.[3]

Piirissä toimii metsäalan työntekijöitä valmistava Nošulin ammattikoulu, lasten musiikkikoulu, kuvataide- ja käsityökeskus, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Harrastajataideryhmistä merkittävimpiä ovat Objatševon kansanteatteri ja kansanlauluyhtye Maibyrjas.[3]

Paikallislehtenä ilmestyy venäjänkielinen Znamja truda (”Työn lippu”).

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 231. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. gks.ru. Viitattu 24.12.2009. (venäjäksi)
  3. a b c d e f Ofitsialnyi sait Administratsii munitsipalnogo raiona ”Priluzski”: Vizitnaja kartotška Priluzja priluzie.ru. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)
  4. Respublike Komi – 85 let: Istoriko-statistitšeski sbornik, s. 32. Syktyvkar: Territorialny organ Federalnoi služby gosudarstvennoi statistiki po Respublike Komi, 2006. ISBN 5-903273-01-7.
  5. Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 117. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda: Tom 1 - Tšislennost i razmeštšenije naselenija: 4. Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, raionov, gorodskih poseleni, selskih naseljonnyh punktov - raitsentrov i selskih naseljonnyh punktov s naselenijem 3 tysjatši i bolee tšelovek perepis2002.ru. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa