Hybla Geleatis
Hybla Geleatis (m.kreik. Ὕβλα Γελεᾶτις, Hybla Geleātis) tai Hybla Gereatis (Ὕβλα Γερεᾶτις, Hybla Gereātis) oli antiikin aikainen kaupunki Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella. Se sijoitetaan usein nykyisen Paternòn paikalle.[1][2][3][4]
| Hybla Geleatis | |
|---|---|
| Ὕβλα (Γελεᾶτις) | |
| Sijainti | |
  Hybla Geleatis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Paternò(?), Catania, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
Hybla Geleatis sekoitetaan usein saaren muihin Hybla-nimisiin kaupunkeihin, sillä antiikin lähteistä ei ole aina selvää, mihin kaupungeista nimellä Hybla viitataan. Hybla Geleatis oli näistä suurin ja tärkein ainakin klassisella ja roomalaisella kaudella.[3]
Maantiede muokkaa
Hybla Geleatis sijaitsi Aitna-vuoren (nyk. Etna) etelärinteessä Sisilian itäisissä sisäosissa Katanen ja Kentoripan kaupunkien välisellä alueella. Sen läheltä virtasi Symaithos-joki (nyk. Simeto). Lähellä Aitnan rinteessä sijaitsi Aitnan kaupunki eli varhaisempi Inessa.[1][3]
Historia muokkaa
Hybla Geleatiksen oletetaan olleen alun perin saaren alkuperäisasukkaisiin kuuluneen ei-kreikkalaisen sikulien heimon asutus.[1] Myöhemmin se hellenisoitui eli kreikkalaistui kauttaaltaan. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hyblaīos (Ὑβλαῖος), myöhemmin latinaksi Hyblensis.[3]
Sikulipäällikkö Duketios pyrki noin vuonna 450 eaa. yhdistämään Hybla Geleatiksen muiden sikulikaupunkien mukana yhdeksi liitoksi, mutta hyblalaiset olivat ainoita, jotka kieltäytyivät tästä.[5] Ateenalaiset hävittivät seutua Sisilian sotaretken aikaan vuosina 415–413 eaa. palattuaan Kentoripasta.[6]
Toisen puunilaissodan aikaan vuonna 211 eaa. Hybla Geleatis kapinoi ja liittyi Karthagon puolelle. Roomalaiset saivat sen kuitenkin takaisin haltuunsa preettori Corneliuksen johdolla. Kaupunki vaikuttaa olleen Ciceron aikana merkittävä, tavallinen roomalaiskaupunki (municipium). Se on myös harvoja Sisilian sisämaan kaupunkeja, jotka Pomponius Mela katsoi tarpeelliseksi mainita.[3] Pausaniaan aikana kaupunki ei ollut itsenäinen, vaan kuului kylänä Katanen alueeseen eli Katanaiaan.[1][7] Kaupungin nimi esiintyy myös Pliniuksella ja Ptolemaioksella. Tämän jälkeen kaupunkia ei juurikaan mainita historiassa.[3][8]
Hybla Geleatis -nimitys tunnetaan ennen kaikkea Thukydideeltä.[9] Pausanias käyttää nimimuotoa Hybla Gereatis,[10] mutta hänellä on epäselvää, viittaako hän tällä samaan kaupunkiin vai Megara Hyblaiaan.[3] Hybla Geleatis saattaa olla sama, johon viitattiin myös nimellä ”Suurempi Hybla” (Ὕβλα Μεγάλη, Hybla Megalē tai Ὕβλα ἡ μείζων, Hybla hē meizōn, lat. Hybla Major tai Hybla Magna). Toisaalta myös tämä nimi on yhdistetty Megara Hyblaiaan.[3][7]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Kaupungin oletetulta paikalta on tehty löytöjä pronssikaudelta sekä kaikilta antiikin kausilta arkaaisesta roomalaiseen, ja myös varhaiselta keskiajalta. Merkittävimpiin löytöihin kuuluu alttari, jossa on latinankielinen piirtokirjoitus Veneri Victrici Hyblensi, joka omistaa alttarin Afrodite Hyblaialle. Löydöksiä on tehty myös kaupungin hautausmailta.[2][11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 177. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HYBLA GELEATIS (Paternò) Catania, Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Hybla (1) (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hybla Gereatis Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.88.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.94.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 5.23.6.
- ↑ Livius: Rooman synty 26.21; Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 3.43; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.16; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.14.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.62.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 5.23.6.
- ↑ CIL 10.2 7013.