Avaa päävalikko

Katane (m.kreik. Κατάνη, Katanē, door.kreik. Κατάνα, Katana, lat. Catana) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Catanian kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4]

Katane
Κατάνη
Roomalaisen teatterin rauniot.
Roomalaisen teatterin rauniot.
Sijainti

Katane
Koordinaatit 37°30′18″N, 15°5′11″E
Valtio Italia
Paikkakunta Catania, Catania, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 730/729 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia

Katane oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiskaupungiksi. Kaupungista säilyneet muinaisjäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta.[2][3]

MaantiedeMuokkaa

Katane sijaitsi Sisilian itärannikolla Aitna-tulivuoren (nyk. Etna) juurella. Rannikolla sen pohjoispuolella sijaitsi alun perin Naksos ja myöhemmin Tauromenion, ja eteläpuolella Megara Hyblaia sekä Syrakusa, johon etäisyys oli suunnilleen saman verran kuin Tauromenioniin toisessa suunnassa. Hieman sisämaassa kaupungista etelään sijaitsi Leontinoi. Lännessä saaren sisemmissä osissa sijaitsivat sikulien asutukset Kentoripa, Hybla Geleatis, Inessa ja Piakos.[1][4]

Katanen kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Katanaia (Καταναία). Sen kooksi on arvioitu noin 400 neliökilometriä.[1] Etnan läheisyys tuotti kaupungille sekä hyötyä että onnettomuuksia. Maaperä kaupunkivaltion alueella oli hedelmällistä ja sopi erityisesti viininviljelyyn, mutta toisaalta tulivuorenpurkaukset hävittivät seutua ja myös itse kaupunkia usein. Katanen lounaispuolinen laaja ja hedelmällinen tasanko, joka nykyisin tunnetaan nimellä Catanian tasanko (Piano di Catania), vaikuttaa kuuluneen antiikin aikana pääosin Leontinoin ja Kentoripan kaupunkivaltioille, mutta ainakin osa siitä Katanen ja Symaithos-joen (nyk. Simeto) välillä kuului Katanelle. Katanen alueen läpi virtasi pieni Amenanos- eli Amenas-joki.[3][5]

HistoriaMuokkaa

Arkaainen kausiMuokkaa

Katanen perustivat Sisilian Naksoksen kaupungista tulleet khalkislaiset siirtokuntalaiset, joiden johtajaksi mainitaan Euarkhos. Thukydideen mukaan kaupunki perustettiin pian Leontinoin perustamisen jälkeen, minkä hän puolestaan ajoitti viisi vuotta Syrakusan perustamisesta eli noin vuoteen 730 eaa. Tällöin Katane olisi perustettu noin vuonna 730/729 eaa.[2][3][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Katanaios (Καταναῖος), myöhemmin latinaksi Catanensis tai Catinensis.[3]

Kaupungin varhaishistorista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Kharondaan kerrotaan säätäneen kaupungille lait 500-luvulla eaa., mutta tämän ajankohtaa ei tiedetä. Aristoteleen mukaan Kharondaan lait otettiin käyttöön myös muissa khalkislaisissa kaupungeissa paitsi Sisiliassa myös Suur-Kreikassa Manner-Italian puolella. Tästä voidaan päätellä, että Katanella oli näihin sukulaiskaupunkeihin läheiset suhteet.[2][3][7]

Klassinen kausiMuokkaa

Katane vaikuttaa säilyttäneen itsenäisyytensä Syrakusan tyranni Hieronin aikaan saakka. Tämä valtasi kaupungin vuonna 476/475 eaa., karkotti kaikki sen alkuperäiset asukkaat ja asutti nämä Leontinoihin. Kataneen hän asutti uusia siirtokuntalaisia Syrakusasta ja Peloponnesokselta. Näiden määräksi mainitaan jopa 10 000. Samalla Hieron nimesi kaupungin uudelleen Aitnaksi (tutkimuksessa Aitna I) ja julisti itsensä kaupungin perustajaksi (oikistēs). Myös Pindaros ylistää Hieronia sellaisena, ja tyrannin kuoleman jälkeen kaupunkilaiset kunnioittivat häntä heeroksena.[2][3][8]

 
Katanen lyömä tetradrakhma, n. 405–403/402 eaa. Kuvituksessa Apollonin pää ja teksti HPAKΛEIΔAΣ, Hērakleidas sekä nelivaljakko, Nike ja teksti KATANAIΩ[N], Katanaiōn.

Tämä tila ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä vuonna 461 eaa. eli joitakin vuosia Hieronin kuoleman ja Thrasybuloksen karkottamisen jälkeen syrakusalaiset liittoutuivat yhteen sikulien kuninkaan Duketioksen kanssa ja karkottivat Katanen uudet asukkaat. Nämä joutuivat siirtymään Inessan linnoitukselle, joka sai nyt nimen Aitna (tutkimuksessa Aitna II), kun taas Kataneen palasivat sen vanhat khalkistaustaiset asukkaat.[3][9]

Seuranneella kaudella Katane vaikuttaa kukoistaneen Sisilian muiden kaupunkien tavoin. Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Muutoin sen vaiheista ei kuitenkaan tiedetä mitään ennen Ateenan Sisilian sotaretken alkua vuonna 415 eaa. Tuolloin katanelaiset kieltäytyivät ensin ottamasta ateenalaisia vastaan kaupunkiinsa, mutta joutuivat lopulta taipumaan liittoon näiden kanssa. Tämän jälkeen Katane toimi ateenalaisten päätukikohtana Syrakusaa vastaan sotaretken ensimmäisen vuoden ajan. Katanen kohtalosta epäonnistuneen sotaretken jälkeen ei ole tietoa.[3][10]

Katane mainitaan seuraavan kerran vuonna 403 eaa., jolloin se joutui Syrakusan tyranniksi nousseen Dionysioksen valtaan. Hän myi kaupungin asukkaat orjiksi ja antoi ryöstää kaupungin. Tämän jälkeen hän asutti sinne kampanialaisia palkkasotureita. Nämä siirtyivät kuitenkin karthagolaisten sotajoukon lähestyessä vuonna 396 eaa. Aitnaan. Katanen edustalla käytiin suuri meritaistelu, jossa karthagolaiset voittivat Dionysioksen veljen Leptineen. Sen seurauksena kaupunki jäi karthagolaisten valtaan. Tämän jälkeen kaupungin kohtaloista tiedetään jälleen vain vähän. Ei myöskään ole tietoa, keitä kaupungissa asui, mutta sen tiedetään varmuudella säilyneen olemassa.[2][3][11] Dionin murhauttanut Kallippos piti Katanea hallussaan jonkin aikaa sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Syrakusasta.[3][12]

Timoleonin Sisilian sotaretken aikaan vuonna 344 eaa. Katane oli Mamerkos-nimisen tyrannin hallussa. Tämä oli aluksi liitossa Timoleonin kanssa, mutta siirtyi myöhemmin karthagolaisten puolelle. Timoleon valtasi kaupungin ja karkotti tyrannin. Katane sai nyt vapautensa ja itsenäisyytensä takaisin.[3][13]

Hellenistinen ja roomalainen kausiMuokkaa

 
Katanen lyömä raha, vuoden 212 eaa. jälkeen. Kuvituksessa Dionysoksen pää ja teksti ΚΑΤΑΝΑΙ[ΩΝ], Katanaiōn sekä Dionysos kahden pantterin vetämissä vaunuissa.

Agathokleen sodassa Karthagoa vastaan kaupunki oli välillä tämän ja välillä karthagolaisten puolella. Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen Sisilian sotaretken aikaan Katane otti tämän vastaan ensimmäisenä ja suurin kunnianosoituksin.[3][14]

Ensimmäisessä puunilaissodassa Katane oli ensimmäinen, joka antautui roomalaisille heti näiden ensimmäisten sotavoittojen jälkeen vuonna 263 eaa.[15] Plinius sanoo kuitenkin ilmeisen virheellisesti, että Valerius Messala olisi vallannut kaupungin. Sodan jälkeen Katane säilytti hyvät suhteet roomalaisiin.[3][16]

 
Roomalainen mosaiikki Katanesta, 300-luku. Amoriinit pitävät tekstiä [VTERE] FELICITER, ”Käytä iloiten”.

Katane kukoisti roomalaisella kaudella, vaikka sillä ei ollutkaan 100-luvulla eaa. liittolaiskaupungin asemaa (foederata civitas) Tauromenionin ja Messenen tavoin, vaan se oli asemaltaan civitas decumana. Cicero mainitsee Katanen usein vauraana ja kukoistavana kaupunkina, ja se toimi tärkeänä viljan vientisatamana saaren toimiessa Rooman vilja-aittana.[2][3][17]

Kaupunki kohtasi yhden historiansa suurimmista Etnan purkauksista vuonna 121 eaa. Tuolloin suuri osa kaupunkivaltion alueesta peittyi laavaan, ja kaupunkiin itseensä lensi laavakiveä, joka rikkoi talojen kattoja. Tapahtuman vuoksi kaupunki vapautettiin kymmeneksi vuodeksi tavanomaisista veroista Roomalle.[3][18] Katane kärsi huomattavasti myös Sextus Pompeiuksen sodasta. Octavianus pyrki elvyttämään kaupungin tekemällä siitä roomalaisen colonian. Tämä vaikuttaakin palauttaneen kaupungin uuteen kukoistukseen, ja Strabon kuvaa sen olleen hänen aikanaan saaren harvoja kaupunkeja, jossa oli enemmän asukkaita. Katane oli saaren varhaiskristillisiä keskuksia.[2][3][19]

Myöhäisantiikista keskiajalleMuokkaa

Kaupunki säilyi merkittävänä läpi roomalaisen kauden aina varhaisbysanttilaiselle ajalle saakka. 300-luvulla jaa. Ausonius mainitsee Syrakusan ja Katanen ainoana saaren kaupungeista.[3][20] Belisarius valtasi Katanen takaisin goottisotien alussa vuonna 535. Itä-Rooman eli Bysantin keisari Maurikios perusti kaupunkiin rahapajan, joka toimi noin 50 vuotta 500- ja 600-lukujen taitteessa.[2][3]

Kaupungin antiikin ajalta säilyneet jäänteet kärsivät suuria tuhoja ja hautautuivat ennen kaikkea vuoden 1669 tulivuorenpurkauksessa sekä vuoden 1693 maanjäristyksessä.[21] Nykyinen Catania on edelleen saaren merkittävimpi kaupunkeja.

KulttuuriMuokkaa

 
Katanen lyömä raha, vuoden 212 eaa. jälkeen. Kuvituksessa katanelaiset veljekset Amfinomos ja Anapias kantavat ikääntyneitä vanhempiaan turvaan laavavirralta, sekä teksti KATANAIΩ[N], Katanaiōn.

Katanesta oli kotoisin aiemmin mainittu filosofi ja lainsäätäjä Kharondas. Siellä asui myös runoilija Stesikhoros, joka myös kuoli kaupungissa ja haudattiin suureen hautaan erään kaupungin porteista ulkopuolelle. Portti sai tästä myöhemmän roomalaisaikaisen nimensä Porta Stesichoreia.[22] Myös elealainen filosofi Ksenofanes vietti kaupungissa viime vuotensa.[23] Kaikesta tästä voi päätellä, että kaupunki oli jo varhain ainakin jonkinlainen kulttuurin ja oppineisuuden keskus. Katanelaisen Andronin nimiin laitettiin huilun säestyksellä tanssimisen kehittäminen. Ensimmäinen Rooman forumille asetettu aurinkokello vietiin Katanesta vuonna 263 eaa.[3][24]

Parhaiten Katane tunnettiin veljeksiä Amfinomos ja Anapias koskevasta kertomuksesta. Etnan kerran purkauduttua ja kaikkien kantaessa omaisuuttaan turvaan, veljekset hylkäsivät kaiken omaisuutensa ja kantoivat iäkkäät vanhempansa turvaan olallaan. Legendan mukaan hurskaat veljekset saavuttamassa ollut laavavirta jakaantui näiden kohdalla, niin etteivät nämä vahingoittuneet. Katanelaiset pystyttivät veljesten kunniaksi patsaita, löivät näiden kuvan rahoihinsa ja kunnioittivat näiden hautapaikkaa, joka tunnettiin roomalaisella kaudella nimellä Campus Piorum. Kertomuksesta tuli suosittu etenkin roomalaisilla kirjailijoilla. Tapahtuma sijoitettiin Etnan ensimmäisen purkauksen aikaan sen jälkeen, kun Katane oli perustettu.[3][25]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi kukkula, jolla nykyisin sijaitsee benediktiiniläisluostari. Se oli myös paikka, johon kaupungin alun perin asuttaneet siirtokuntalaiset ensimmäisenä asettuivat, ja paikalta on löydetty protokorinttilaista keramiikkaa. Akropoliin etelälaidalla sijaitsi Demeterille omistettu pyhäkkö, jonka paikalta on löydetty suuri määrä votiiviesineitä 500–300-luvuilta eaa.[2] Kaupunki on ollut ympäröity muurein.[1]

Katanen säilyneet muinaisjäänteet ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta. Kreikkalaisen kauden rakennukset ovat mahdollisesti tuhoutuneet maanjäristyksessä, jonka jälkeen kaupunki on rakennettu uudelleen. Roomalaisella kaudella Katane laajeni akropoliin suunnasta itään ja etelään ympäröivälle tasangolle.[2][3] Myös roomalaisen ajan rakennuksista suuri osa on peittynyt myöhemmin laavaan.[26] Kaupungin satamalahti oli antiikin aikana nykyistä suurempi, sillä se täyttyi vuoden 1669 purkauksessa.[2]

Kreikkalais-roomalainen teatteri

 
Roomalaisen teatterin rauniot.

Teatteri sijaitsi akropoliin etelärinteessä. Se oli alun perin kreikkalainen teatteri, ja rakennettu oletettavasti 300- tai 200-luvulla eaa. Kreikkalaisesta vaiheesta on kuitenkin jäljellä vain hieman seinää. Muutoin säilyneet osat ovat vaiheesta, jolloin se rakennettiin uudelleen roomalaiseksi teatteriksi noin ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[2]

Teatterissa oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka kahdeksan porraskäytävää jakoi yhdeksään lohkoon. Katsomon halkaisija oli noin 80 metriä ja siinä oli tilaa noin 7 000 hengelle. Rakennus oli tehty laavakivestä ja päällystetty ainakin osittain marmorilla. Teatteri oli koristeltu veistoksilla, joista eräs esitti Ledaa ja joutsenta.[2][26][27]

Teatteri säilyi varsin ehjänä aina 1000-luvulle saakka, jolloin sen osia käytettiin normannien rakennuttamaan Pyhän Agathan katedraaliin.[3][27] Nykyisin teatteri on kaupungin näyttävin muinaisjäänne. Arkeologinen kohde sijaitsee nykyisellä Via Vittorio Emanuelella.[26]

Roomalainen odeion

Odeion eli roomalainen musiikkiteatteri sijaitsi heti teatterin länsipuolella. Se oli rakennettu suunnilleen samaan aikaan kuin teatteri eli 100-luvulla jaa. Odeionin katsomo oli myös puolikaaren muotoinen, ja kaksi porraskäytävää jakoi sen kolmeen lohkoon. Odeionin ulkoseinässä on huoneita, jotka ovat saattaneet olla myymälätiloja. Odeionia käytetään nykyisin esityksiin kesäaikana.[2][26][27]

Roomalainen amfiteatteri

 
Roomalaisen amfiteatterin jäänteitä Piazza Stesicoro -aukiolla.

Amfiteatteri sijaitsi akropoliin koillisrinteessä. Myös se oli rakennettu 100-luvulla jaa. Amfiteatteri oli koristeltu marmorilla. Sen halkaisija oli noin 300 metriä ja sen katsomoon mahtui noin 30 000 henkeä. Rakennusta purettiin laajalti sen jälkeen, kun Teoderik antoi vuonna 498 kaupunkilaisille luvan käyttää sen kiviä kaupungin muurien ja julkisten rakennusten kunnostamiseen. Osa rakennuksen pohjoispäästä on kaivettu esiin nykyisellä Piazza Stesicorolla, kun taas eteläosa on nykyisten rakennusten alla.[2][3][26][28]

Roomalaiset kylpylät

 
Terme dell'Indirizzon roomalaisen kylpylän rauniot.

Eri puolilta kaupunkia on löydetty lukuisia roomalaisia kylpylöitä eli termejä. Kolme tärkeintä arkeologista kohdetta tunnetaan nykyisin nimillä Terme Achilliane, Terme dell'Indirizzo ja Terme della Rotonda.[2]

Terme Achillianen kylpylän jäänteet sijaitsevat Pyhän Agathan katedraalin alla ja jatkuvat Piazza Duomon alle. Kylpylä rakennettiin oletettavasti 200-luvulla jaa. Sen alkuperäinen nimi Thermae Achillianae (”Akhilleuksen kylpylä”) tunnetaan piirtokirjoituksesta, mutta nimen alkuperää ei tiedetä; se on voinut tulla esimerkiksi rakennuttajasta tai rakennuksessa olleesta Akhilleuksen patsaasta. Rakennuksesta on säilynyt yksi suorakulmainen neljän pylvään tukema sali. Termien holvit oli koristeltu stukko-reliefeillä.[2][21]

Terme dell'Indirizzon kylpylän rauniot sijaitsevat Piazza Curròlla. Termien nykyinen nimi on peräisin paikalla olleesta Santa Maria dell’Indirizzon luostarista. Rakennuksesta on jäljellä useita huoneita, mukaan lukien caldarium ja frigidarium.[2][29] Terme della Rotondan jäänteet sijaitsevat puolestaan teatterin raunioiden pohjoispuolella. Termit ovat saaneet nimensä niiden pyöreästä salista, jota käytettiin varhaiskristillisellä ajalla kirkkona. Kylpyläkokonaisuuteen kuuluu myös seitsemän huonetta Piazza Danten alla. Rakennusta muutettiin sen historian aikana usein.[2][30]

Muut rakennukset ja rakennelmat

 
Kunnostettua akveduktia.

Via Vittorio Emanuelen ja Via Transiton risteyksessä sijaitsevat Marcelluksen kaareksi kutsutun rakennelman jäänteet.[2] Kaupunkiin johti vettä suurikokoinen akvedukti, joka tuhoutui Etnan vuoden 1669 purkauksessa.[3] Siitä on säilynyt jäänteitä useissa kohdissa,[2] ja osa siitä on nykyisin kunnostettu.

Kaupungin ulkopuolelta on löydetty lukuisia hautausmaita ja hautarakennuksia. Tunnetuimpiin hautoihin kuuluu niin kutsuttu Stesikhoroksen hauta, joka on peräisin klassiselta kaudelta. Muutoin haudat ovat pääosin roomalaiselta kaudelta. Osassa hautausmaista näkyy muutos kristillisiin hautauksiin myöhäisantiikin aikana.[2]

Esinelöydöt

Kaupungin alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Castello Ursinon museossa (Museo Civico Castello Ursino).[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”30 Katane”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KATANE (Catania) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Smith, William: ”Catana”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Katane/Catina Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
  5. Strabon: Geografia 6.
  6. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.3; Strabon: Geografia 6; Pseudo-Skymnos: Periodos 286.
  7. Aristoteles: Politiikka 2.9.
  8. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.49; Strabon: Geografia 6; Pindaros: Pythia 1.
  9. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.76; Strabon: Geografia 6.
  10. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.50–52, 6.63, 6.71, 6.89; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.4, 13.6–7; Plutarkhos: Nikias 15, 16.
  11. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.15, 14.58, 14.60.
  12. Plutarkhos: Dion 58.
  13. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.69; Plutarkhos: Timoleon 13.30–34.
  14. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.110, 22.8.
  15. Eutropius: Breviarium historiae Romanae 2.19.
  16. Plinius vanhempi: Naturalis historia 7.60.
  17. Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 3.43, 3.83, 4.23, 4.45; Livius: Rooman synty 27.8.
  18. Orosius: Historiae adversus paganos 5.13.
  19. Strabon: Geografia 6.
  20. Ausonius: Ordo Nobilium Urbium.
  21. a b Achilliane Thermae City Map Sicilia. Viitattu 5.11.2018.
  22. Suda, Στησίχορος.
  23. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 9.2.1.
  24. Athenaios: Deipnosofistai 1.22c; Plinius: Naturalis historia 7.60.
  25. Strabon: Geografia 6; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.28.4; Konon: Diegeseis (Narr.) 43; Flavius Philostratus: Apollonios Tyanalaisen elämä (Vit. Apoll.) 5.17; Solinus: De mirabilibus mundi 5.15; Valerius Maximus: Facta et dicta memorabilia 5.4. Ext. § 4; Lucilius: Aetna 602--640; Claudianus: Idyllit 7; Silius Italicus: Punica 14.196; Ausonius: Ordo Nobilium Urbium 11.
  26. a b c d e Archeological Catania Mamma Sicily. Viitattu 5.11.2018.
  27. a b c Roman Theatre and Odeon City Map Sicilia. Viitattu 5.11.2018.
  28. Roman Amphitheatre City Map Sicilia. Viitattu 5.11.2018.
  29. Indirizzo's Thermae City Map Sicilia. Viitattu 5.11.2018.
  30. Rotonda's Thermae City Map Sicilia. Viitattu 5.11.2018.