Hukkariisi

putkilokasvilaji

Hukkariisi eli jokihukkariisi[4] (Leersia oryzoides) on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavattava merenrantojen heinäkasvi. Suomessa laji on uhanalainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.[5]

Hukkariisi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Vaarantunut

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Alaheimo: Oryzoideae[2]
Suku: Hukkariisit Leersia
Laji: oryzoides
Kaksiosainen nimi

Leersia oryzoides
(L.) Sw.[3]

Katso myös

  Hukkariisi Wikispeciesissä
  Hukkariisi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Monivuotinen hukkariisi kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on vaaleanvihreä, pysty ja monilehtinen. Korren solmuissa on alaspäisiä karvoja. Lehdet ovat 6–10 mm leveitä, karheita ja pitkä- ja velttokärkisiä. Lehden tylppä kieleke on enintään 1,5 mm pitkä. Kukinto on 10–15 cm pitkä veltto- ja pitkähaarainen röyhy, mutta se tulee tavallisesti vain osittain esiin lehtitupesta. Tähkylät ovat yksikukkaisia, soikeita ja kaleettomia. Helpeet ovat 4–5 mm pitkiä ja karvaisia; ulkohelve on vihneetön.[6] Hukkariisi on itsepölytteinen.[7]

Levinneisyys

muokkaa

Hukkariisiä esiintyy Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä sekä Euroopassa Englannista Venäjälle ja Ukrainaan. Erillisiä esiintymiä on riisinviljelyn ylläpitäminä Pohjois-Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Pohjoismaissa hukkariisi elää äärirajoillaan ja sitä on tavattu harvinaisena Tanskasta, Etelä-Ruotsista ja Kaakkois-Suomesta. Nyky-Suomen ensimmäinen havainto hukkariisistä on Kotkan Mussalosta vuodelta 1931, vaikkakin laji tunnettiin entuudestaan Karjalasta Viipurinlahdelta. Nykyään hukkariisi tunnetaan Kymijoen suuhaarojen suilta Pyhtäältä, Ruotsinpyhtäältä ja Kotkasta seitsemältä kasvualueelta.[7]

Elinympäristö

muokkaa

Hukkariisi kasvaa suojaisissa murtovesilahdissa sekä viljavien jokivarsien vesirajan tuntumassa.[7]

Lähteet

muokkaa
  • Kurtto, Arto: Hukkariisi. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 177–178.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

muokkaa
  1. Maiz-Tome, L.: Leersia oryzoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Poaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
  3. ITIS (englanniksi)
  4. Hukkariisi (jokihukkariisi) – Leersia oryzoides Laji.fi. Viitattu 29.3.2021.
  5. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 16.12.2009.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 617.
  7. a b c Kurtto 1997, s. 177.

Aiheesta muualla

muokkaa