Wikipedia

Hukkaputki

tv-sarja
Tämä artikkeli käsittelee televisiosarjaa. Hukkaputkesta teknisenä ratkaisuna ks. Pakoputkisto#Hukkaputki.

Hukkaputki on suomalainen Yleisradion tuottama vuosina 1981–1983 valmistunut 31-osainen satiirisarja. Ensimmäinen jakso esitettiin lauantaina 12. syyskuuta 1981 kello 21.00. Saatesanojen mukaan luvassa oli ”sutta ja sekundaa tuutin täydeltä”.[2][3] Ohjelmalla oli parhaimmillaan yli kolme miljoonaa katsojaa keväällä 1983.[2][4]

Hukkaputki
Sarjan tunnusteksti.
Sarjan tunnusteksti.
Tyyli satiiri
Kestoaika 20–30 minuuttia
Luoja(t) Pentti Järvinen
Pääosissa Tuija Ahvonen
Kari Franck (2. tuotantokausi)
Kristiina Halkola
Erkki Saarela
Jukka Sipilä
Kari Sorvali (1. tuotantokausi)
Leena Uotila
Alkuperämaa Suomi
Verkko Yle TV1, Yle Teema
Julkaistu 1981
Esitetty 12. syyskuuta 1981 – 7. toukokuuta 1983
Tuotantokausia 2
Jaksoja 31
Tunnuskappale Hukkaputkitunnus
Tuotanto
Tuottaja(t) Pentti Järvinen
Ohjaaja(t) Pentti Järvinen
Käsikirjoittaja(t) Pentti Järvinen, Jouni Lompolo, Juhani Mäkelä, Henri Kapulainen, Pekka Rautio, Hannu Sironen
Säveltäjä(t) Olli Ahvenlahti
Lavastaja(t) Kaarina Meller
Kuvaaja(t) Mauno Kuusla
Tuotantoyhtiö(t) Yle Viihdetoimitus
Palkinnot
Voitetut Venla 1983
Aiheesta muualla
IMDb
Hukkaputken näyttelijät Kristiina Halkola (vasemmalla), Kari Franck, Erkki Saarela, Jukka Sipilä ja Leena Uotila (oikealla).
Vaalipuolueista kertovassa lastenlaulussa "Ruusu, ruiskukka, apila ja leppäkerttu" niputettiin yhteen vaalimainosten logoissa käytetyt kasvit ja eläimet.[1] Kari Franck (leppäkerttu), Kristiina Halkola (ruusu), Leena Uotila (ruiskukka) ja Jukka Sipilä (apila).

Ohjelman tyyli ja rakenne muokkaa

Hukkaputkessa riepoteltiin sen ajan poliitikkoja, julkisuuden henkilöitä, byrokratiaa ja suurvaltapolitiikkaa. Osansa saivat muun muassa tuoreen presidentin Mauno Koiviston jahkailut, formulakuljettaja Keke Rosbergin ajo-ongelmat kuin Ronald Reaganin euro-ohjushankekin. Sarjan sketsit kuvattiin usein likimain lähetyspäivänä, jolloin ohjelma kykeni reagoimaan uutisaiheisiin nopeammin kuin mikään aiempi suomalainen sketsisarja.[2]

Kekseliään journalismiparodian ja uutiskuvamanipulaation myötä sarja viitoitti tietä muun muassa Frank Pappa Show'lle ja Iltalypsylle 1990-luvulla.[5]

Vastaanotto muokkaa

Ohjelmaa kritisoitiin vasemmistolaisuudesta, ja moni sarjan näyttelijöistä tunnettiinkin vasemmistolaisena, näkyvimmin heistä Kristiina Halkola.[5] Puolitoista viikkoa Hukkaputken ensimmäisen jakson esittämisen jälkeen Ilta-Sanomissa julkaistiin yleisönosastokirjoitus otsikolla ”Kommunistien Hukkaputki”. Sen kirjoittaja, nimimerkki ”Kolme tulevaa tuomaria” sanoi, että ”television viihdeohjelmien uusin tulokas Hukkaputki oli poliittisen viemärin pää” ja syytti ohjelman tekijöitä stalinismin tukijoiksi. Nimimerkki päätti kirjoituksensa tuomioon: ”Yle antoi ja sai muutkin melkein antamaan ylen”. Hukkaputken käsikirjoittaja ja ohjaaja Pentti Järvinen muisteli Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2016 ohjelman tekijöiden saaneen alkuaikoina negatiivista palautetta sävyyn ”painukaa Neuvostoliittoon”. Järvisen mukaan Hukkaputki nousi kuitenkin katsojatilastojen kärkeen vuoden 1982 aikana.[3]

Uusintaesitykset muokkaa

Hukkaputkea esitettiin uusintana vuonna 2005, jolloin sarjan alkuperäiset jaksojen sketsit ja osa musiikkiesityksistä oli koostettu 16 jaksoon. Sarjan sen aikainen ajankohtaissatiiri sitoi komedian vahvasti aikaansa jo määritelmänsä perusteella. 1980-luvun ajankohtaisiin aiheisiin liittyvät sketsit eivät olisi enää puhutelleet katsojia nykypäivänä.[2] Sarjan muutamia jaksoja alkuperäisessä muodossa esitettiin Yle Teemalla marraskuussa 2008.[6]

VL-Media julkaisi sarjan jaksot 1–20 alkuperäisessä muodossa kahtena erillisenä DVD:nä helmikuussa 2019.[7]

Esityspäivämäärät muokkaa

Jakso Esityspäivämäärä Huomioitavaa
1. 12.9.1981 Ensimmäisen tuotantokauden ensimmäinen jakso.
2. 26.9.1981
3. 10.10.1981
4. 24.10.1981
5. 7.11.1981
6. 21.11.1981
7. 19.12.1981
8. 16.1.1982
9. 30.1.1982
10. 13.2.1982
11. 27.2.1982
12. 13.3.1982
13. 27.3.1982
14. 10.4.1982
15. 30.4.1982
16. ?
17. 8.5.1982 Ensimmäisen tuotantokauden viimeinen jakso.
Jakso Esityspäivämäärä Huomioitavaa
18. 25.9.1982 Toisen tuotantokauden ensimmäinen jakso.
19. 9.10.1982
20. 23.10.1982
21. 6.11.1982
22. 20.11.1982
23. 4.12.1982
24. 29.1.1983
25. 12.2.1983
26. 26.2.1983
27. 12.3.1983
28. 26.3.1983
29. 9.4.1983
30. 23.4.1983
24.4.1984		 Jakso esitetty kahdessa osassa
31. 7.5.1983 Toisen tuotantokauden ja samalla sarjan viimeinen jakso.

Lähde: Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokanta[8]

Vuoden 2005 uusinta muokkaa

Jakso Esityspäivämäärä Kuvaus (lähde: RITVA-tietokanta) Alkuperäisten jaksojen numerot, joista sketsit koostettu
1. 18.02.2005 Televisioviihde jälleen kriisissä. Kaikkien uusintojen äiti. 3, 4, 6, 8, 9, 10, 14, 15, 22
2. 25.02.2005 Ongelmajätteiden paluu. Uusintapäästö.
3. 04.03.2005 Hukkaa päälle!
4. 11.03.2005 Valitut päästöt. 6, 7
5. 18.03.2005 Intervision aktivointiohjelma. Kuka tänään ryssii? 8, 9, 12
6. 25.03.2005 Hei noita-akat hyppikää! Hukkaputken pääsiäispäästö 13, 14
7. 01.04.2005 Hukataan taas 10, 11, 12, 13, 26, 29
8. 08.04.2005 Oho, sano ongelmajäte. Hukkaputken korjaussarjan lisäosa. 12, 18
9. 15.04.2005 Ongelmajätteiden uusiokäyttöohjelma. 13, 19
10. 22.04.2005 Takaisin rähmälleen. Kaikkien uusintojen nato. 20, 21
11. 29.04.2005 Sima suttantei! Kaikki, mitä muistat vapusta 15, 31
12. 06.05.2005 Kevät koittaa Hukkaputkelle. 7, 11, 13, 22, 23, 24
13. 13.05.2005 Me kysymme: Paranevatko jäteongelmat uusimisella? 13, 21, 25, 26
14. 20.05.2005 Vanhat ongelmat uudessa paketissa. 27, 28, 29.
15. 27.05.2005 Annetaan kaikkien hukkien kukkia. 21, 24, 29, 30
16. 03.06.2005 Jäähyväiset aaseille. 29, 30, 31

Lähde: Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokanta[8]

Sarjan näyttelijät muokkaa

Sarjan ohjaaja Pentti Järvinen ei halunnut sarjan näyttelijöiksi sen ajan tähtikoomikoita. Kristiina Halkolan hän valitsi sarjaan nimenomaan ärsyttämään, herättämään tunteita. Kari Sorvali otettiin mukaan, koska hän oli järeän näköinen ja siten uskottava ajankohtaistoimittaja. Jukka Sipilästä tuli sarjan tavaramerkeistä, rehevän kansanmiehen arkkityyppi.

Hukkaputken alkuaikoina sarjassa näytellyttä Tuija Ahvosta Järvinen kuvailee ”lempikoomikokseen”.[1] Ahvonen oli näyttelijänä kuriton, hän unohteli vuorosanoja tai sanoi jotain väärin, jolloin muut joutuivat peesaamaan.[1] Ahvonen kärsi sarjan teon aikaan mielenterveysongelmista, jonka takia hän joutui jäämään pois sarjasta kesken toisen tuotantokauden.[1] Näyttelijä Ahvonen kuoli lokakuussa 1983 tehtyään itsemurhan.[9]

Muut näyttelijät sarjan elinkaaresta loppuun olivat Erkki Saarela ja Leena Uotila. Kari Sorvali näytteli sarjan 1. tuotantokaudella, ja 2. tuotantokaudella hänen tilalleen tuli Kari Franck.

Sarjan musiikki muokkaa

Jokaisessa ohjelmassa oli myös musiikkia. Laulut sävelsi Olli Ahvenlahti ja sanoitti Pentti Järvinen.[1] Yhtä jaksoa kohden tehtiin yleensä kaksi laulua.[10] Suurin osa kappaleista oli parodioita iskelmistä, iskelmälaulajista ja sanoittajista.[10] Komiikkaa lauluista haettiin siitä, että vääristä asioista laulettiin väärällä tavalla.[10] Usein liikuttiin niin lähellä iskelmätodellisuutta, että jotkut luulivat tekijöiden olleen tosissaan.[10] Järvinen kertoo kappaleiden teossa menneen aikaa, koska hän ei ollut ikinä kiinnostunut loppusoinnusta. Järkevän kappaleen keksimiseen meni ainakin yhtä paljon aikaa kuin viiden sketsin kirjoittamiseen.[1]

Johanna Kustannus julkaisi vuonna 1983 kokoelmalevyn Hukkaputki - Hukkaa päälle!, joka sisälsi sarjassa esitettyjä lauluja.[11] Kokoelma julkaistiin julkaisuvuonna LP-levynä ja C-kasettina. Vuonna 2001 albumista julkaistiin CD-painos. Se oli samalla ensimmäinen suomalainen pitkäsoittolevy, joka perustuu viihdeohjelmaan.[10] Mikään muu suomalainen viihdesarja ei ennen Hukkaputkea ollut tehnyt itse laulujaan alusta lähtien.[10]

Sarjassa esitettyjä musiikkiesityksiä muokkaa

  • A. Kivi
  • Atomi ja rakkaus
  • Ennen vaaleja
  • Laulu isälle (7. marraskuuta 1981 esitetty sarjan 5. jakso[12])
  • Länteri Mänteri
  • Matti ja Tauno
  • Nuorison syytä
  • Oi mikset saavu syrjimään
  • Onnesta ei voi veroa ottaa
  • Ruusu, ruiskukka, apila ja leppäkerttu (12. maaliskuuta 1983 sarjan esitetty 25. jakso[13])
  • Syksyn sävelet
  • Syysromanssi
  • Tupo
  • Tää onko psykologiaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Annala s. 106
  2. ↑ a b c d Annala, s. 104
  3. ↑ a b Rytinki, Pasi: Tuija Ahvosesta tuli koko kansan tv-tähti, mutta sitten tapahtui totaalinen romahdus –seuraukset olivat traagiset 3.11.2021. Ilta-Sanomat.
  4. ↑ Hukkaputkessa ei hukkapätkiä Helsingin Sanomat. 18.2.2005. Viitattu 13.7.2019.
  5. ↑ a b Annala, s. 105
  6. ↑ Hukkaputki Yleisradio. 6.2.2009. Viitattu 10.6.2020.
  7. ↑ Jutila, Niko: 1980-luvun sketsisarja Hukkaputki julkaistaan DVD:llä elokuvauutiset.fi. 21.11.2018. Viitattu 10.6.2020.
  8. ↑ a b Hukkaputki Ritva-tietokanta. Radio- ja televisioarkisto. Viitattu 19.6.2018.
  9. ↑ Hukkaputken Tuija Ahvosen itsemurha. Hymy, 1983, nro 11. Viitattu 5.8.2016.
  10. ↑ a b c d e f Hukkaa päälle! - TV-ongelman musiikkipäästöjä Johanna Kustannus. Viitattu 27.8.2012. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ Hukkaa päälle Äänitearkisto. Viitattu 27.8.2012. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Hukkaputki: Laulu isälle 7.11.2007. Yle Elävä arkisto. Viitattu 27.8.2012.
  13. ↑ Vaalikomiikkaa - viihdettä uurnilla 5.4.2011. Yle Elävä arkisto. Viitattu 27.8.2012.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hukkaputki&oldid=21594886”