Hortense de Beauharnais

Hortense de Beauharnais (10. huhtikuuta 17835. lokakuuta 1837) oli Hollannin kuningatar ja kuningas Ludvig Bonaparten aviopuoliso[1] Hän oli tulevan Ranskan keisarin Napoleon III:n äiti. [2]

Hortense de Beauharnais, François Gérardin maalaama muotokuva.

Hortense syntyi Pariisissa. Hänen isänsä oli kenraali Alexandre Vicomte de Beauharnais[1] ja äitinsä Joséphine de Beauharnais. Hänen isänsä teloitettiin 1794 terrorissa ja kaksi vuotta myöhemmin hänen äitinsä meni naimisiin Napoléon Bonaparten kanssa.

Vuonna 1802 Napoléonin pyynnöstä Hortense nai Louis Bonaparten. Avioparilla oli kolme poikaa: Napoléon Louis Charles (1802–1807), Napoléon Louis (1804–1831) ja Charles Louis Napoléon Bonaparte (1808–1873).

Vuonna 1806 keisari Napoleon I nimitti veljensä Louis’n Hollannin kuningaskunnan kuninkaaksi nimellä Ludvig I. Hortense seurasi miestään Haagiin, vaikka heidän avioliittonsa oli onneton ja lasten isyyttä epäiltiin. Kun Louis luopui kruunusta 1810, Hortense palasi lasten kanssa Pariisiin miehensä asettuessa Saksaan.

Vuonna 1811 Hortense synnytti rakastajalleen kreivi Charles de Flahaut’lle pojan, joka otti nimen Charles de Morny. Velipuoli Napoleon III antoi hänelle aikanaan herttuan arvonimen. [2]

Kun Bourbon-suku palasi Ranskassa valtaan vuonna 1815, Hortense pakeni keisari Aleksanteri I:n suojiin ja hänen vaikutuksestaan sai Saint-Leun herttuattaren arvonimen.[3] Sadan päivän aikana Hortense kuitenkin tuki Napoleonia, mikä johti hänen lopulliseen karkotukseensa Ranskasta. Hän matkusti Saksassa ja Italiassa ennen asettumistaan Sveitsiin ostamaansa Arenenbergin linnaan Thurgaun kantonissa 1817, jossa hän kuoli 1837. Hortense haudattiin äitinsä Joséphinen viereen Pariisin lähistölle St Pierre-St Paulin kirkkoon Rueil-Malmaisonissa. Hän kirjoitti muistelmansa ja ne julkaistiin vuosina 1831–1835. [4]

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa