Hjalmar Karlström
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Hjalmar Karlström (1872 Naantali – 1942) oli suomalainen liikemies ja lahjoittaja.
Elämäkerta muokkaa
Karlström syntyi Naantalissa Karvetin tilalla. Hänen isänsä oli Karvetin tilan omistaja Robert Leander Karlström. Suku polveutuu Lemun Kallelan suvusta eli samasta suvusta, johon esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela kuuluu. Hän oli kuuden veljeksen sarjasta neljäs. Koska perimysjärjestyksen mukaan tila siirtyi vanhimmalle pojalle Frans Karlströmille, ryhtyi Hjalmar Karlström etsimään toimeentuloa muualta.
Hjalmar Karlström suoritti kolmevuotisen asepalveluksensa armeijassa. Hjalmar Karlströmistä tuli 1800-luvun lopun kuohunnassa vankkumaton suomalaisuusmies. Sortokaudella Hjalmar Karlström joutui napit vastakkain venäläisen virkamiehistön kanssa. Sortovuosien aikana, vuonna 1905 alkoi myös Hjalmar Karlströmin liiketoiminta. Aluksi hän osti Valtionrautateiltä tavaraeriä, jotka syystä tai toisesta olivat jääneet lunastamatta.
Samoihin aikoihin hän myös avioitui lammilaisen Rosa Marsion (Mandelin) (1875-1929) kanssa. Rosan sisko Aino Marsio solmi myöhemmin avioliiton arkkitehti Alvar Aallon kanssa, josta tuli Hjalmar Karlströmin läheinen perhetuttu. Aallon perustettua arkkitehtitoimistonsa Turkuun 1920-luvun lopulla oli hänellä tämän vuoksi jo valmiina kontakteja turkulaiseen liike-elämään ja rakennusalaan: Hjalmar Karlströmin yritykset, Hj. Karlström Oy ja Turun Asfalttitehdas kuuluivat tuolloin suurimpiin rakennusaineiden toimittajiin.
Yrittäjänä muokkaa
Päätoimisen yrittäjän uransa Hjalmar Karlström aloitti vuonna 1908 jolloin hän jätti Valtionrautateiden virkansa. Hjalmar Karlströmin yritys, toiminimi Hjalmar Karlström, merkittiin kaupparekisteriin 1. huhtikuuta 1910. Erikoistuminen maataloustuotteiden tukkukauppaan tapahtui pian rekisteröitymisen jälkeen. Yrityksen painopiste siirtyi vähitellen siemenviljasta ja rehusta puutavaraan. Turun Asfalttitehtaan koko osakekannan Hjalmar Karlström hankki omistukseensa 1919, jolloin hänen liiketoimintansa oli muutenkin laajentumassa.
Hjalmar Karlströmin kuollessa 1942 molemmat yritykset toimivat vakaalla pohjalla. Jälleenrakennuskaudella rakennustarvikkeiden kysyntä kohosi huippuunsa, ja Turun Asfalttitehdas oli tuolloin Turun suurin sementtivalimo. Karlströmin yritysten tarina päättyi 1960-luvulla: Asfalttitehdas lopetti toimintansa 1963. Joitakin vuosia myöhemmin myös Hjalmar Karlström Oy lopetti toimintansa.
Lahjoittajana muokkaa
Lahjoittajaksi Hjalmar Karlström ryhtyi 1917 kun hän teki ensimmäisen lahjoituksensa suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tukemalla Suomen historiallista seuraa. Kulttuurielämää Karlström tuki myös sponsoroimalla Turun taideyhdistystä.
Varsinaisen lahjoitustyö alkoi kansalaissodan jälkimainingeista. Turun joutuminen punaisten haltuun merkitsi Hjalmar Karlströmille sodan alkamista. Hjalmarin sotilaskoulutus takasi hänelle paikan valkoisten suojeluskunnan johdossa. Hjalmar Karlström kuului alusta alkaen ns. Uudenkaupungin suojeluskunnan esikuntaan. Hjalmar Karlström toimi komppanianpäällikkönä. Hän ei osallistunut jo sodan aikana käynnistyneisiin traagisiin jälkiselvittelyihin.
Sisällissota jätti jälkensä tuhansia punaorpoja, joita varten perustettiin orpokoteja. Turussa asiaa ryhtyivät ajamaan Hjalmar Karlströmin kanssa turkulaiset liikemiehet Axel Wiklund ja Heikki Kestilä. Heidän yhteistyöllään perustettiin O.Y. Orpola A.B., johon ensimmäiset lapset sijoitettiin tammikuussa 1919.[1] Myös Lausteen poikakotina tunnettu laitos toimii yhä, joskin toiminnaltaan paljolti muuttuneena, Lausteen perhekuntoutuskeskuksen nimellä.
Hjalmar jatkoi lahjoitustoimintaansa myöhemmin mm. tukemalla Aunuksen retkeä, minkä jälkeen hän suuntasi lahjoituksensa rauhanomaisempiin hankkeisiin. Hjalmar Karlstöm rahoitti mm. Varsinais-Suomen emäntäkoulua.
Sodan aikana hän lahjoitti Lotta Svärdille kokonaisen rakennuksen invalidikodiksi, ja huoneet kalustettiin valmiiksi Alvar Aallon huonekaluin.
Akateemikko Martti Haavio on Nuoruusvuodet kronikassaan vuosilta 1906–1924 muistellut kortteerinsa yläpuolella asunutta tehtailijaa Hjalmar Karlströmiä, joka oli Haavion luokkatoverin, tulevan maanviljelysneuvoksen ja kansanedustajan, Einari Karvetin (Karlströmin) setä.
Hjalmar Kalströmin säätiö muokkaa
Hjalmar Karlström perusti nimeään kantavan säätiön juuri ennen kuolemaansa syksyllä 1942. Säätiön tehtäväksi määriteltiin jakaa apurahoja lahjakkaille ja vähävaraisille opiskelijoille. Säätiön avustustoiminta on vuosien varrella muuttunut ja monipuolistunut.
Lähteet muokkaa
- Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 364. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
- Haavio, Martti (1999): Nuoruusvuodet - Kronikka vuosilta 1906–1924, Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö. ISBN 951-0-23867-8.
- Kivistö, Markus (2002): Liikemies ja lahjoittaja - Hjalmar Karlström ja hänen säätiönsä, Turku: Hjalmar Karlströmin säätiö. ISBN 952-91-5046-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Sisällissodan pikkujättiläinen 2009, 364