Hiiden kartano
Hiiden kartano (joskus myös Hiittisen kartano, ruots. Hitis gård) on Lohjalla, Uudellamaalla Hormajärven länsipuolella sijaitseva vanha ratsutila. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1700-luvulla ja se on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1822.[1][2]
| Hiiden kartano | |
|---|---|
| Hitis gård | |
| Sijainti | Lohja, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Valmistumisvuosi | 1700-luku |
| Tyylisuunta | Uusklassismi |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
 |
|
Historia muokkaa
Hiiden kartano käsittää kantatilan lisäksi 1580-luvulla, 1590-luvulla ja noin vuosina 1600 ja 1605 liitetyt neljä tilaa. Vuonna 1901 Hiiden ratsutilaan yhdistettiin Roution yksinäinen ratsutila. Kartanolla ei esiinny lainkaan torppia vuonna 1694, mutta vuonna 1800 torppia oli kaksi ja vuonna 1900 yhteensä seitsemän. Lohjanjärven pinta on tullut alun perin korkeammalle, lähemmäs kartanoa. Päärakennuksen kaakkoispuolella on mahdollisesti 1700-luvulla rakennettu terassoitu puutarha. Päärakennuksen itäpuolella on hirsinen, mansardikattoinen väentupa, leivintupa ja luhtiaitta. Pihapiirissä on myös viljamakasiini, sauna ja jääkellari sekä kaksi jalka-aittaa. Tilan läpi kulkevan entisen Sammatintien toisella puolella on navettarakennus vuodelta 1909 sekä sitä vanhempi sikala. Kartanon ympäristöstä on purettu eri aikoina useita rakennuksia, kuten muun muassa meijeri, paja, kaksi aittaa, nuottavaja sekä latoja.[1][2]
Päärakennus muokkaa
Hiiden kartanon kaksikerroksinen puinen päärakennus on valmistunut 1700-luvun lopulla. Rakennuksen nykyinen uusklassismia edustava ulkoasu on peräisin myöhemmältä ajalta. Pehr Adolf Kruskopfin kuvateoksessa vuodelta 1837 päärakennus on kolmekerroksinen ja mansardikattoinen. Hiiden kartanon lasikuisti ja päätykuistit ovat lisätty myöhemmin. Kaakkoissivulla olevan korkean lasikuistin paikalla on ollut ennen alkuperäinen pääsisäänkäynti, jonka ulko-ovi on jätetty paikoilleen. Erityispiirteinä ovat voimakas kattolista ja päätykolmioiden sisäänvedetyt räystäät. Talon kuusiruutuisiksi jaetut risti-ikkunat ovat alkuperäiset; vain joitain lasiruutuja on vaihdettu. Kartanon alakerran alkuperäiset kaakeliuunit ovat yhä paikoillaan.[1][2]
Vuonna 1949 päärakennus vaurioitui tulipalon jäljiltä, jonka vuoksi muun muassa välikatot jouduttiin uusimaan. Nykyisin yläkerrassa ei ole tulisijoja. Talossa on yhteensä 14 huonetta, joista 9 alakerrassa. Roution todennäköisesti 1700-luvulta peräisin olevassa päärakennuksessa on 11 huonetta. Hiiden alakerran salissa on myöhäisempiretyylinen mahonkikalusto ja eräässä pienessä yläkerran huoneessa kustavilaiseen tyyliin suunniteltu valkoinen kalusto. Kaksi seinäpaperille tehtyä, nykyisin tauluiksi kehystettyä maalausta ovat muistoja edellisestä rakennusvaiheesta.[1][2]
Omistajat muokkaa
Lista Hiiden kartanon omistajista[1]:
| nimi | vuodet | muuta tietoa |
|---|---|---|
| Olli Hiisi | 1447 | lautamies |
| Antti | 1508–1516 | |
| Hans Olsson | 1540–1545 | |
| Ols Johansson | 1546–1549 | |
| Klement Månsson | 1550–1562 | |
| Henrik Antsson | 1563–1575 | |
| Nils Klementsson | 1576–1621 | |
| Nils Henriksson | 1624–1684 | ratsumies, sotilaskirjuri |
| Ericus Nilonis Isthamenius | 1684–1686 | kirkkoherra |
| Maria Nilsdotter | 1687–1704 | kirkkoherran sisar |
| Nils Mattsson | 1705–1713 | Maria Nilsdotterin mies |
| Johan Mikaelsson | 1724–1726 | |
| Johan Hörman | 1727–1768 | komissaari |
| Johanna Hörman | 1769 | Johan Hörmanin leski |
| Karl Burgman | 1770–1792 | lääninviskaali,
Johannan toinen aviomies |
| Anders Collin | 1793–1805 | rovasti |
| Detlof Heijkenskjöld | 1806–1815 | vuorineuvos |
| Johanna Maria Heijkenskjöld | 1816–1822 | Detlofin tytär, eversti
Gustaf Fredrik von Wrightin leski |
| Henrik Vikström | 1823–1830 | |
| Henrik Johan Vikström | 1831–1867 | |
| Johan Wilhelm Vikström | 1867–1901 | |
| Axel Johan Vickström | 1901–? | kunnallisneuvos |