Herne (mytologia)
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Metsästäjä Herne. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteissä ensi sijassa Herne the Hunter (suom. Metsästäjä Herne). |
Metsästäjä Herne (engl. Herne The Hunter) on englantilaisessa kansanperinteessä ja kirjallisuudessa, esimerkiksi William Shakespearen näytelmässä Windsorin iloiset rouvat esiintyvä aavemainen metsästäjä, jonka on kerrottu kummittelevan öisin Windsorin metsässä.
Shakespearen esittämän tunnetun kertomuksen mukaan Herne olisi alun perin ollut Windsorin metsän kuolevainen metsänvartija. Itse tarina on variaatio laajalle levinneestä ”villiä metsästäjää” (engl. The Wild Huntsman) käsittelevästä tarina-aiheesta, jonka tyypillisessä muodossa intohimoinen metsästäjä tekee sopimuksen paholaisen kanssa ja on sen vuoksi tuomittu metsästämään ikuisesti. Herne on kuvattu sarvipäisenä miehenä, joka ratsastaa metsässä öisin, erityisesti myrskyöinä. Hernen on kerrottu ilmestyneen itsensä mukaan nimetyn Hernen tammen (engl. Herne’s oak) luona, vahingoittaneen karjaa ja saaneen sen lypsämään verta, pitäneen melua, kalistaneen kahleita ja ilmestyneen ajoittain myös kuolevaisille.[1][2]
Hernen tammi oli noin 700-vuotias, kun se kaatui tuulessa vuonna 1863. Nuori kuningatar Viktoria lahjoitti tammentaimen, joka istutettiin kaatuneen puun paikalle.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Shakespeare, William. Windsorin iloiset rouvat, 4. näytös, 4. kohtaus.
- ↑ a b The Editors of Encyclopaedia Britannica: Herne The Hunter Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)