Herman August Renfors (11. marraskuuta 1849 Pori10. joulukuuta 1928 Merano) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä, Britannian konsuli ja kaupunginvaltuutettu. Hän oli suomalaisn kalastusväline-, turkis- ja suksiteollisuuden uranuurtaja.[1]

Herman August Renfors
Ina Liljeqvist: Herman Renfors, 1897.
Ina Liljeqvist: Herman Renfors, 1897.
Henkilötiedot
Syntynyt11. marraskuuta 1849
Pori
Kuollut10. joulukuuta 1928 (79 vuotta)
Merano, Italia
Ammatti tehtailija

Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui viisivuotiaana enonsa luo Kajaaniin leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors oli menehtynyt haaksirikossa.[1]

Renfors oli ensin muun muassa kultasepän ja kellosepän oppilaana ja sitten vuonna 1868 työssä Porin konepajalla ja 1869 Putilovin tehtaalla Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin syksyllä 1869 hän alkoi valmistaa siellä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti Kajaaniin kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa 1870-luvulla suksien valmistamiseen, vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastus-, poronnahka- ja turkistuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Eeva-Kaarina Aronen julkaisi Maria Renforsista faktaa ja fiktiota yhdistävän kirjan Maria Renforsin totuus vuonna 2005. Teos käännettiin saksaksi vuonna 2007 nimellä Die Lachsfischerin.[1]

Renforsien kalastusvälineistä on tullut nykyään keräilijöiden aarteita, aikanaan niille myönnettiin 50 patenttia ja ne olivat tunnettuja Amerikkaa ja Japania myöten. Tehtailija Renfors oli aktiivinen vaikuttaja ja kaupunginvaltuuston sekä rahatoimikamarin jäsen. Hän osallistui Seppälän maamieskoulun perustamiseen ja toimi rautatien saamiseksi Kajaaniin. Vuosina 1892–1893 hän oli hätäapukomitean puheenjohtaja. Hän myös valokuvasi paljon vanhaa Kajaania sekä toimi hiihtourheilun ja matkailun edistämiseksi. Renforsin aloitteesta ja pääosin hänen rahoituksensa turvin pidettiin Kajaanissa vuosina 1892–1903 suuria Kainuun talvikisoja. Renfors oli matkailuliikkeen ja urheilukalastuksen alkuunpanija ja hän toimi Matkailijayhdistyksen johtohenkilönä. [1]

Herman Renfors kuoli keuhkokuumeeseen 79-vuotiaana vuonna 1928 Italiassa, jossa hän oli hoitamassa heikentynyttä terveyttään.[1] Tehtaassa jatkettiin kalastusvälineiden valmistusta ja turkisten muokkausta vielä 1940-luvun puolivälin asti. Hänen vaimonsa Agnes Mathilda Castrén kuoli vuonna 1947. Kajaanin Tulliniemessä joen varrella sijainneet Renforsin tehdas- ja asuinrakennukset purettiin vuonna 1966.

Teoistaan huolimatta Herman Renfors ei ole kovin tunnettu nykyajan kajaanilaisten, etenkään nuorten parissa. Hänen muistomerkkinsä paljastettiin Kajaanissa paikallisten yrittäjien ja paikallisen taiteilijan voimin 12. toukokuuta 2007. Muistomerkki on kopio Renforsin valmistamasta Devoni-uistimesta. Kajaaninjoen rantoja seurailee Renforsin lenkiksi nimetty ulkoilureitti.

Lähteet

muokkaa
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 619.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e Herman Renfors, Aamulehti, 15.12.1928, nro 343, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Konsulns fotografier : Kajana vid sekelskiftet med Herman Renfors ögon - Konsulin kuvat : vuosisadan vaihteen Kajaani Herman Renforsin kuvaamana ; kuvitus, kuvatekstit ja taitto Anneli Suihko ; teksti Panu Pulma ja Raili Kauppila. Kainuun museon julkaisuja. Kajaanin kaupunki, Kajaani 1989 ISBN 9518001332
  • Aronen, Eeva-Kaarina 2005. Maria Renforsin totuus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. ISBN 978-951-851-215-1.
  • Paavo Enroth : Herman Renfors : erämaakaupungista maailmanmaineeseen. Paavo Enroth, Kajaani 2018 ISBN 9789529403554