Herman Melville
Herman Melville (1. elokuuta 1819 New York, New York – 28. syyskuuta 1891 New York, New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Melville toimi nuoruudessaan merimiehenä.[1] Hän saavutti kirjallisen uransa alkupuolella menestystä merta käsitelleillä seikkailukertomuksillaan, mutta myöhemmin hänen suosionsa hiipui ja kuollessaan hänet oli melkein unohdettu. Myöhemmin Melville on tunnustettu yhdeksi amerikkalaisen kirjallisuuden keskeisistä klassikoista. Hänen tunnetuin teoksensa on valaanpyytäjistä kertova Moby Dick.
| Herman Melville | |
|---|---|
 Herman Melville 1870. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1819 New York |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1891 (72 vuotta) New York |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Ammatti | Kirjailija, toimittaja |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Nuoruus ja merimatka
muokkaa
Herman Melville syntyi New Yorkissa vuonna 1819. Hän oli kolmas Allan ja Maria Gansevoort Melvillin (Maria lisäsi myöhemmin miehensä kuoleman jälkeen ylimääräisen e-kirjaimen sukunimeen) kahdeksasta lapsesta. Hermanin molemmat isoisät olivat osallistuneet Yhdysvaltain vapaussotaan. Allan Melvill oli Hermanin syntymän aikaan menestyvä ylellisyystuotteiden, kuten silkin ja kölninveden, maahantuoja. Perhe elikin suhteellisen hyvissä oloissa. Yritys kaatui kuitenkin vuonna 1830, ja perhe muutti Albanyyn Maria Melvillin sukulaisten luokse. Allan Melvill yritti perustaa uutta yritystä siellä, mutta hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1832.[2]
Isänsä kuoleman jälkeen Herman Melville kävi väliaikaisesti eri kouluja teki monia eri palkkatöitä. Hänen mahdollisuuksiansa työllistyä heikensi myös vuoden 1837 talouslama. Monet Melvillen varhaisista yhteiskunnasta vieraantuneista kertojista ovatkin peräisin tämän ajanjakson turhautumisesta.[3] Taloudelliset vaikeudet ja vaellushalu ajoivat Melvillen lopulta merille.[4] Hän lähti 4. kesäkuuta 1839 hyttipoikana kauppalaiva St. Lawrencelle ja vietti neljä kuukautta ulkomailla. Mukana oli myös pysähdys Liverpoolissa, mistä hän sai inspiraationsa romaanin Redburn – ensimmäinen merimatka englantilaisen kaupunkiköyhyyden kuvauksiinsa.[5]
Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australialaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann.[5] Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin miehistönjäsen.[4] Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.[6]
Ura kirjailijana
muokkaa
Melvillestä tuli paikallinen kuuluisuus Lansingburghissa hänen Tyynenmeren tarinoidensa ansiosta. Ystävät ja perheenjäsenet innostivat häntä kirjoittamaan seikkailuistaan, ja hänen ensimmäinen teoksensa Taipii – kappale polynesialaisten elämää julkaistiin 1846.[7] Kirjasta tuli suosittu, vaikka yhdysvaltalainen Harper and Brothers ei suostunutkaan julkaisemaan sitä. Kirja julkaistiin Lontoossa, ja sitä myytiin noin 6 000 kappaletta myös Yhdysvalloissa.[4] Kirjaa myös pääasiassa kehuttiin, vaikka esimerkiksi Britanniassa sen todenmukaisuutta epäiltiin ja Yhdysvalloissa vastustettiin sen esittämää kritiikkiä lähetystyöntekijöitä kohtaan.[8] Vuonna 1847 Melville avioitui Elizabeth Shaw’n kanssa. He saivat neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
Melville vastasi hänen kahden ensimmäisen romaanin totuudenmukaisuuden epäilijöille julkaisemalla vuonna 1849 hyvin allegorisen rakkaustarinan Mardi. Se sai heikon vastaanoton, mutta samana vuonna ilmestynyt Redburn – ensimmäinen merimatka puolestaan vastaanotettiin lämpimästi. Sen ansiosta Melville pystyi julkaisemaan seuraavana vuonna teoksen Valkotakki, eli, Maailma sotalaivassa.[9]
Melville tapasi Pittsfieldissä kesällä 1850 Nathaniel Hawthornen, jonka kanssa ystävystyi. Kirjailijat viettivät paljon aikaa keskustellen intellektuelleista ja filosofisista asioista.[9] Hawthorne myös vaikutti Melvillen seuraavan romaanin Moby Dick sisältöön, sillä hän kannusti Melvilleä tekemään allegorisen tarinan suoran valaanpyyntikertomuksen sijaan. Vaikka kirja on nykyään todella tunnettu, omana aikanaan se oli paha pettymys. Sitä myytiin koko Melvillen elinaikana vain 3 000 kappaletta.[4] Hänen seuraava romaaninsa Pierre oli vieläkin suurempi pettymys.[9]
Pierren julkaisun jälkeen Melville yritti saada töitä konsulina. Hän julkaisi vuosina 1853–1856 neljätoista novellia ja pientä kirjoitelmaa sanomalehdissä. Melvillen taloudellinen tilanne heikkeni, eikä hänen ensimmäisiä runojaan suostuttu julkaisemaan. Hän joutui myymään talonsakin, mutta sai lopulta 1866 töitä tullitarkastajana. Hän jatkoi kuitenkin kirjoittamista, ja joitain hänen runojaan julkaistiinkin. Melville jäi eläkkeelle 1889 ja kuoli 1891. Kirjallisuuspiirit olivat tuolloin käytännössä unohtaneet hänen uransa, ja The New York Timesin kuolinilmoituksessa Moby Dick oli kirjoitettu väärin.[10]
Tyyli
muokkaaVuosikymmeniä Melvillen kuoleman jälkeen hänen monitasoinen ja syvällinen pääteoksensa Moby Dick löydettiin ja myöhemmin se on tunnustettu yhdeksi amerikkalaisen kirjallisuuden tärkeimmistä romaaneista. Moby Dickin aiheena on pakkomielteisen valaanpyytäjän Ahabin kostoretki myyttistä valkoista valasta vastaan. Romaania voidaan lukea kuin meriseikkailukertomusta, mutta se sisältää lisäksi rikkaita kielikuvia, yleisempiä allegorioita muun muassa ihmisen toivottomasta kamppailusta luonnonvoimia vastaan, kuin myös kirjallisen modernismin enteitä. Melvillen tärkeimpiin kirjallisiin innoittajiin kuului hänen läheinen ystävänsä Nathaniel Hawthorne, jolle Moby Dick on omistettu.
Suomennettuja teoksia
muokkaa
- Taipii: Kappale polynesialaisten elämää. ((Typee: A peep at Polynesian life, 1846.) Suom. Risto Lehmusoksa) Gummerus, 1973. ISBN 951-20-0754-1
- Omu: Seikkailukertomus Etelämereltä. ((Omoo: A narrative of adventures in the South Seas, 1847.) Suomentanut Antero Tiusanen) Helsinki: Love kirjat, 1991. ISBN 951-8978-21-2
- Redburn: Ensimmäinen merimatka. ((Redburn: His first voyage, 1849.) Suom. Antero Tiusanen) Pequod, 1996. ISBN 951-97226-2-9
- Valkotakki, eli, Maailma sotalaivassa. ((White-jacket, or, The world in a man-of-war, 1850.) Suom. Antero Tiusanen) Pequod, 2006. ISBN 952-99259-4-8
- Moby Dick. ((Moby-Dick; or, The whale, 1851.) Suom. Antero Tiusanen) Otava, 2002. ISBN 951-1-17407-X
- Lumotut saaret ja muita kertomuksia. ((Novellit pääosin kokoelmasta The piazza tales, 1856.) Suom. Antero Tiusanen) Pequod, 1999. ISBN 951-97226-7-X Sisältö: Los Encantadas, eli, Lumotut saaret; Kukkokiekuu!; Benito Cereno; Ukkosenjohdatinmies; Bartleby, jäljentäjä.
- Billy Budd. ((Billy Budd, sailor (An inside narrative), jäänyt keskeneräiseksi 1891, julkaistu postuumisti 1924.) Suom. Meri Utrio) Tammi, 1964.
- Billy Budd, matruusi : (sisäinen kertomus); käsikirjoituksesta toimittaneet Harrison Hayford ja Merton M. Sealts Jr ; suomentanut Antero Tiusanen. Pequod, 2015 ISBN 978-952-99259-6-4
Lähteet
muokkaa- Gentry, April & Paddock, Lisa & Rollyson, Carl: Critical Companion to Herman Melville. New York: Facts on File, 2007. ISBN 0-8160-6461-X Google-kirjat (viitattu 10.5.2013). (englanniksi)
- Gunn, Giles (toim.): A Historical Guide To Herman Melville. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 978-0-19-514281-5 Google-kirjat (viitattu 10.5.2013). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen: Herman Melville Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 3.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Gentry & Paddock & Rollyson, s. 3.
- ↑ Gunn, s. 20.
- ↑ a b c d Herman Melville - Biography European Graduate School EGS. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Gentry & Paddock & Rollyson, s. 4–5.
- ↑ Gunn, s. 22.
- ↑ Gentry & Paddock & Rollyson, s. 6.
- ↑ Gunn, s. 24.
- ↑ a b c Gentry & Paddock & Rollyson, s. 7.
- ↑ Gentry & Paddock & Rollyson, s. 8–9.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Vapaasti ladattavia Herman Melvillen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta
- Google Doodle for 161st anniversary of Moby-Dick (Arkistoitu – Internet Archive)
- The Life and Works of Herman Melville