Avaa päävalikko

Herman Fredrik Sohlberg

suomalainen pappi

Herman Fredrik Sohlberg (1. huhtikuuta 1813 Vöyri27. kesäkuuta 1881 Pohja) oli suomalainen rovasti, opettaja ja Tammikuun valiokunnan jäsen.[1]

Sohlbergin vanhemmat olivat Vöyrin nimismies Johan Sohlberg (k. 1815) ja Anna Tuvelin. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1830. Sohlberg valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1839 ja filosofian maisteriksi 1840. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1854. [1]

Sohlberg oli Helsingin yksityislyseon opettajana 1836-1839, Turun triviaalikoulun vt. opettajana 1839–1840, Turun kauppakoulun opettajana 1840. Turun merenkulkukoulun opettajana 1840–1841 sekä Turun yläalkeiskoulussa vt. kollegana vuodesta 1841, vakinaisena kollegana vuodesta 1842, apulaiskonrehtorina vuodesta 1846 ja apulaisrehtorina vuodesta 1851. Hän oli samalla Turun teknillisen reaalikoulun opettajana vuodesta 1849 ja koulun johtajana vuodesta 1850. Sohlbergista tuli Pohjan ja Tammisaaren kirkkoherra vuonna 1857 ja hän sai rovastin arvon 1860. Hän oli vt. lääninrovastina 1863 ja vakinaisena lääninrovastina vuodesta 1867. Sohlberg oli Tammikuun valiokunnan jäsenenä vuonna 1862 ja osallistui säätyvaltiopäiville 1872.[1]

Herman Fredrik Sohlberg oli naimisissa vuodesta 1843 Maria Rosina Richterin (k. 1911) kanssa.[1] Heidän lapsiaan olivat arkkitehti Bruno Gerhard Sohlberg (1862–1923), vuorineuvos Seth Sohlberg (1856–1918) ja kansanedustaja Hedvig Sohlberg (1858–1937).

TeoksiaMuokkaa

  • Yhteinen kieli-oppi. Aschan, Kuopio 1861, parannettu painos Weurlander, Kuopio 1879
  • Ruotsinkieli-oppi : suomennettu. Aschan, Kuopio 1862

LähteetMuokkaa