Henric Johan Kreij

Henric Johan Kreij (1698 – 1766 Kakskerta) oli suomalainen kauppias, tehtailija ja kartanonomistaja.

Kreijin suku lienee saksalaista tai hollantilaista perua ja tullut Suomeen Tallinnasta. Hänen puolisonsa vuodesta 1724 oli Anna Margaretha Ståhlhammar (1701–1758), Mustion rautaruukin patruunan tytär. Tammisaaren lähettyville Trollböleen asettunut Kreij harjoitti kauppaa paikallisten kanssa, mutta ulotti liiketoimensa myös Tukholmaan, Viipuriin ja Tallinnaan. Hän perusti jo 1700-luvun alussa Lorenz Hästeskon kanssa nykyaikaisen niin sanotun hollantilaisen sahan Trollböleen ja siitä luovuttuaan useampia muita sahoja. Naimisiin mentyään Kreij vuokrasi Mustion ruukin apeltaan vuonna 1732. Hän sai ruukin kokonaan omistukseensa vuonna 1744. Hän myös osti maata ja perintöoikeuksia kruununtiloihin Mustion ympäristöstä. Rautaruukin tuotanto oli päässyt vauhtiin vuonna 1726 uuden nippuvasarapajan ja vuotta myöhemmin valmistuneen kankivasarapajan myötä, mutta Kreij keskittyi ruukinpatruunana ehkä enemmän sahoihinsa. Mustioon rakennettiin sahalaitos, jonka tuotteita vietiin ulkomaille aina Hollantia, Portugalia ja Espanjaa myöten, vaikka saha sai virallisen vientiluvan vasta vuonna 1818. Kreij perusti Palokosken sahan vuonna 1733 Vihdin ja Siuntion rajamaille, samoin kuin vuonna 1738 Haimoon sahan Vihtiin. Hänestä tuli Suomen huomattavimpia sahatavaran valmistajia. Hän myi myös Mustion ruukin myllyissä jauhettuja jauhoja. Kreij vuokrasi vuonna 1753 Mustion ensin vävyilleen Joachim von Glanille ja Magnus Linderille ja luovutti sitten ruukin maineen heille ja tyttärilleen. Hän siirtyi itse harjoittamaan laivanvarustustoimintaa ja kauppaa Älgön saarelle Räcknäsin säteriin, mutta perusti myös tiilitehtaan Pohjan Thomasböleen, ennen kuin luopui liiketoimistaan ja vetäytyi Turun lähelle Kakskerran Brinkhallin kartanoon. Sen hän oli hankkinut omistukseensa vuonna 1761.

Aiheesta muualla

• Mustion ruukinalue, Museovirasto (Viitattu 19.12.2015)