Avaa päävalikko

Henning Koppel (8. toukokuuta 1918 Kööpenhamina – 27. kesäkuuta 1981 Kööpenhamina) oli tanskalainen muotoilija, korutaiteilija ja graafikko. Hän lukeutuu toisen maailmansodan jälkeisen ajan merkittävimpiin pohjoismaisiin muotoilijoihin. Hän sai Lunning-palkinnon 1953.

Henning Koppel opiskeli vuosina 1935–1936 Bizzie Høyerin ja 1937 Anker Hoffmannin oppilaana Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa Kööpenhaminassa ja vietti sen jälkeen lukuvuoden Académie Ransonissa Pariisissa.

Toisen maailmansodan ajan Koppel oli maanpakolaisena Tukholmassa. Hän työskenteli tuolloin ruotsalaiselle Orreforsille ja Svenskt Tennille. Näihin aikoihin hän aloitti myös kulta- ja hopeakorujen teon.

Vuonna 1945 Henning Koppel palasi Tanskaan ja aloitti yhteistyön hopeaseppä Georg Jensenin (1866–1935) perustaman yrityksen kanssa, joka jatkui Koppelin kuolemaan asti. Hän suunnitteli yhtiölle muun muassa pöytähopeita. Luonnonmuotoja käyttävissä hopeakoruissaan Koppel hyödynsi vaikutteita Hans Arpin ja Constantin Brâncușin abstrakteista veistoksista. Hän sai koruillaan kultamitalin Milanon IX triennalessa 1951.

Vuosina 1961–1981 Koppel suunnitteli myös keramiikaa tanskalaiselle Bing & Grøndahlille ja vuodesta 1967 kelloja ja valaisimia Louis Poulsenille. Tanskan postilaitos tilasi häneltä postimerkkejä.

PerheMuokkaa

Henning Koppelin veli oli arkkitehti Nils Koppel ja tytär tekstiilisuunnittelija Nina Koppel (1942–1989).

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Henning Koppel