Helmi Biese

suomalainen taidemaalari

Helmi Katharina Biese (o.s. Ahlman; 9. elokuuta 1867 Helsinki18. lokakuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan etenkin maisemamaalauksistaan. Hän kuvasi teoksissaan erityisesti talvista luontoa ja merinäkymiä.[1]

Helmi Biese
Salon Strindbergin ottama valokuva Helmi Biesestä 1920-luvulla.
Salon Strindbergin ottama valokuva Helmi Biesestä 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt9. elokuuta 1867
Helsinki
Kuollut18. lokakuuta 1933 (66 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus realismi, symbolismi

Elämä ja ura

muokkaa

Biesen vanhemmat olivat kielenkääntäjänä työskennellyt filosofian maisteri Frans Ferdinand Ahlman ja venäjänbalttilainen Katarina Grigorjeff. Biese kävi Helsingin ruotsalaista tyttökoulua, missä hänen opettajanaan toimi taidemaalari Hilda Granstedt, jonka on arveltu innostaneen Bieseä taiteen pariin. Vuonna 1884 Biese aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Fredrik Ahlstedtin johdolla. Vuonna 1890 hän siirtyi Gunnar Berndtsonin oppilaaksi ryhmään, jossa vaikuttivat myös symbolistit Magnus Enckell, Väinö Blomstedt ja Beda Stjernschantz.[1] Biese ei saanut apurahoja, jotka olisivat mahdollistaneet taideopintojen jatkamisen ulkomailla.[2]

Biese debytoi Suomen Taiteilijoiden järjestämässä näyttelyssa 1891. Hänen varhaiset maisemamaalauksensa pohjautuivat 1880-luvun realismiin ja ulkoilmamaalaukseen. 1890-luvulla Biesen taiteeseen vaikuttivat symbolismi ja japonismi. Biese hyödynsi maalauksissaan esimerkiksi japanilaisesta taiteesta tuttua pitkää ja kapeaa kakemono-muotoa. 1910-luvulla Biese maalasi monien muiden taiteilijoiden tavoin hehkuvilla ja kirkkailla väreillä.[2] Biesen tunnetuimpana teoksena on pidetty maalausta Talvinen näköala Pyynikiltä (1900), joka kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Biesen taidetta on verrattu muun muassa Fanny Churbergin ja Pekka Halosen töihin. Maisemien lisäksi Biese maalasi myös kukka- ja henkilöaiheita.[1]

Biese järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1920. Näyttelyssä nähtiin noin 90 teosta, joista osa oli taiteilijan uran alkupuolelta.[3] Retrospektiivinen näyttely oli myyntimenestys ja yleisö otti sen innolla vastaan. Monien taidekriitikoiden mielestä Biesen taide oli kuitenkin vanhanaikaista.[2] Vuosina 1922 ja 1924 järjestettiin kaksi hänen ja Santeri Salokiven yhteisnäyttelyä.[1]

Vuonna 1888 Biese suoritti Helsingin yliopistossa piirustuksenopettajan tutkinnon Adolf von Beckerille.[1] Hän toimi vuosina 1892–1920 piirustuksenopettajana eri oppilaitoksissa[4], ensin Porvoon lyseossa 1892–1897, sitten Oulussa 1897–1898 ja lopulta Helsingin käsityöläiskoulussa, jossa hän opetti yli 20 vuoden ajan. Biese opiskeli alaa ulkomaanmatkallaan Ruotsiin ja Tanskaan vuonna 1914.[1] Matkalla hän tutustui Tukholman, Malmön ja Kööpenhaminan koti- ja taideteollisuusnäyttelyihin sekä kaupunkien kuvataidetarjontaan.lähde? Opettaminen häiritsi Biesen omaa maalaustyötä, mutta hän uskalsi jättää opetustyön vasta 1920-luvulle tullessa.[1]

Pian Biesen kuoleman jälkeen järjestettiin Helsingissä 1935 hänen maalaustensa retrospektiivinen näyttely. Vuonna 2006 hänen töitään oli esillä Hämeenlinnan taidemuseossa.

Helmi Biesen puoliso oli vuodesta 1896 kirjanpitäjä Hjalmar Biese (k. 1925). Heidän poikansa Yrjö Moses Biese (1903–1983) oli kielitieteilijä ja englantilaisen filologian professori.[1]

Maalauksia

muokkaa
  • Kevättalvea, 1899
  • Saaristomaisema, 1899
  • Talvinen näköala Pyynikiltä, 1900
  • Puunkerääjät, 1901
  • Talvimaisema, 1918
  • Vanha mänty, 1921

Kuvagalleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Konttinen, Riitta: Biese, Helmi (1867 - 1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.9.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.3.2016.
  2. a b c Ilvas, Juha: Taide kuuluu talon tapoihin: Lähivakuutus-yhtiön taidehankinnat, s. 106. Helsinki: Lähivakuutus keskinäinen yhtiö, 2002. ISBN 952-91-5319-8
  3. Fru Helmi Biese, Veckans porträtt Veckans Krönika 21.02.1920 no 8. Viitattu 09.09.2021.
  4. Helmi Biese taiteilijamatrikkelissa

Aiheesta muualla

muokkaa