Avaa päävalikko

Helmi Biese

suomalainen taidemaalari

Helmi Katharina Biese (o.s. Ahlman; 9. elokuuta 1867 Helsinki18. lokakuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan etenkin maisemamaalauksistaan. Hän kuvasi teoksissaan erityisesti talvista luontoa ja merinäkymiä.[1]

Helmi Biese
Salon Strindbergin ottama valokuva Helmi Biesestä 1920-luvulla.
Salon Strindbergin ottama valokuva Helmi Biesestä 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. elokuuta 1867
Helsinki
Kuollut 18. lokakuuta 1933 (66 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus realismi, symbolismi

Elämä ja uraMuokkaa

Biesen vanhemmat olivat kielenkääntäjänä työskennellyt filosofian maisteri Frans Ferdinand Ahlman ja venäjänbalttilainen Katarina Grigorjeff. Biese kävi Helsingin ruotsalaista tyttökoulua, missä hänen opettajanaan toimi taidemaalari Hilda Granstedt, joka on arveltu innostaneen häntä taiteen pariin. Vuonna 1884 Biese aloitti opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Fredrik Ahlstedtin johdolla. Vuonna 1890 hän siirtyi Gunnar Berndtsonin oppilaaksi ryhmään, jossa vaikuttivat myös symbolistit Magnus Enckell, Väinö Blomstedt ja Beda Stjernschantz.[1]

Biese debytoi Suomen Taiteilijoiden järjestämässä näyttelyssa 1891. Hänen varhaiset maisemamaalauksensa pohjautuivat 1880-luvun realismiin ja ulkoilmamaalaukseen. 1890-luvulla Biesen taiteeseen vaikuttivat symbolismi ja japanilainen taide, ja hänen tyylinsä muuttui koristeellisemmaksi. Biesen tunnetuimpana teoksenaan on pidetty maalausta Talvinen näköala Pyynikiltä (1900). Hänen tuotantoaan on verrattu muun muassa Fanny Churbergin töihin. Maisemien lisäksi Biese maalasi myös kukka- ja henkilöaiheita. 1910-luvulla Biesen maalaustapaan tuli impressionistisia piirteitä. Biesen ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vuonna 1920. Vuosina 1922 ja 1924 järjestettiin kaksi hänen ja Santeri Salokiven yhteisnäyttelyä.[1]

Vuonna 1888 Biese suoritti Helsingin yliopistossa piirustuksenopettajan tutkinnon Adolf von Beckerille.[1] Hän toimi vuosina 1892–1920 piirustuksenopettajana eri oppilaitoksissa,[2] ensin Porvoon lyseossa 1892–1897, sitten Oulussa 1897–1898 ja lopulta Helsingin käsityöläiskoulussa, jossa hän opetti yli 20 vuoden ajan. Biese opiskeli alaa ulkomaanmatkallaan Ruotsiin ja Tanskaan 1914.[1] Matkalla hän tutustui Tukholman, Malmön ja Kööpenhaminan koti- ja taideteollisuusnäyttelyihin sekä kaupunkien kuvataidetarjontaan.lähde? Opettaminen häiritsi Biesen omaa maalaustyötä, mutta hän uskalsi jättää sen vasta 1920-luvulle tullessa.[1]

MuutaMuokkaa

Pian Biesen kuoleman jälkeen järjestettiin Helsingissä 1935 hänen maalaustensa retrospektiivinen näyttely. Vuonna 2006 hänen töitään oli esillä Hämeenlinnan taidemuseossa.

Helmi Biesen puoliso oli vuodesta 1896 kirjanpitäjä Hjalmar Biese (k. 1925). Heidän poikansa Yrjö Moses Biese (1903–1983) oli kielitieteilijä ja englantilaisen filologian professori.[1]

MaalauksiaMuokkaa

  • Kevättalvea, 1899
  • Talvinen näköala Pyynikiltä, 1900
  • Puunkerääjät, 1901

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Konttinen, Riitta: Biese, Helmi (1867 - 1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.9.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.3.2016.
  2. Helmi Biese taiteilijamatrikkelissa

Aiheesta muuallaMuokkaa