Heikki Laurila
Heikki Risto Ylermi Laurila (s. 15. toukokuuta 1934) on suomalainen kitaristi.[1] Hän on esiintynyt sekä oman yhtyeensä kanssa (noin sata kappaletta) että useiden muiden yhtyeiden levyillä. Laurila on Suomen levyttänein muusikko yli 7 000:n levytetyn kappaleen määrällä.[2] Laurila on luotettu studiomuusikko, koska omaksuu kappaleet erittäin nopeasti ja on tyylilajien suhteen laaja-alainen. Heikki Laurila on Suomen eniten levyttänyt studiomuusikko kautta aikojen. Hän oli ollut Gramexin tilastojen mukaan mukana 7 272 levytyksellä vuoteen 2008 mennessä[3]. Laurila käytti Gibson ES-175-, Fender Stratocaster- ja Gibson Les Paul -kitaroita.
Laurila on soittanut myös mandoliinia ja banjoa[2] sekä sovittanut useita kappaleita. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1999. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2000 Laurila on jättänyt soittamisen lähes kokonaan.
Laurilan puoliso on laulaja Ritva Mustonen ja heidän tyttärensä lapsitähtenä tunnetuksi tullut Mari Laurila.[2]
DiskografiaMuokkaa
- Heikki Laurila kitara, (1971)
- A Taste of guitar, (1971)
- Herkkupaloja (1973)
- Maniska (1976)
- Moliendo cafe, (1981)
- Tallella – Suomalaisia kansanlauluja ja laulelmia (äänitetty 1984). Ritva Mustonen-Laurilan kanssa tehty albumi.
- Sadoin kitaroin (2003)
LähteetMuokkaa
- ↑ Heikki Laurila (Internet Archivessa, tallennettu 30.9.2007) Meteli.net. Nemesys Oy. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ a b c Suomen levyttänein muusikko oppi soittamaan kirjekurssilla – "En ole koskenut kitaraan pariinkymmeneen vuoteen" Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
- ↑ 40-vuotias Gramex selvitti sata ahkerinta levyttäjää 2008. Gramex. Viitattu 10. lokakuuta 2008.