Heikki Impiwaara
Heikki Impiwaara,vanhempi, sukunimi vuoteen 1906 Imberg (17. tammikuuta 1876 Pyhäjoki – 16. tammikuuta 1964 Turku) oli suomalainen lyseon lehtori, kirjailija ja suomentaja.[1]
Heikki Impivaaran vanhemmat olivat muurari, työnjohtaja, torikauppias Matti Imberg ja Kaisa Liisa Peltomaa. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1905, filosofian maisteriksi 1914, filosofian lisensiaatiksi 1957 ja filosofian tohtoriksi 1963.[1]
Impivaara oli Uuden Suomettaren toimittajana 1899–1909. Hän oli sen jälkeen kauppakoulun opettajana Raahessa, sittemmin Vaasassa 1909–1925. Impivaara oli Porin lyseossa vanhempana lehtorina 1925–1929 ja rehtorina 1927–1929. Viimeksi hän toimi Turun suomalaisen lyseon saksan ja ranskan kielen vanhempana lehtorina 1929–1945.[1]
Impiwaara oli Suomen vanhimpana väitellyt tohtori. Hän puolusti väitöskirjaansa Études sur Théophile de Viau, auteur dramatique et poète 27. huhtikuuta 1963; opponenttina toimi Tauno Nurmela.
Heikki Impivaara oli naimisissa 1898–1949 Maria (Maija) Aleksandra Nuimisin (k. 1949) kanssa ja vuodesta 1951 varanotaari Etel Johanna Ingeborg Kajanderin kanssa. [1]
Teoksia muokkaa
- Lisiä Raahen kaupungin historiaan : eripainos Raahen Kansasta 1913. Raahe 1913
- Kolme Raahen kauppiassukua. Raahen porvari- ja kauppiassukuja 1. Raahen porvari- ja kauppiassuvut, Raahe 1914 (teoksessa Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kertomus 1913-1914)
- Lehtinen Barcelonan kaupan historiasta, teoksessa Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kertomus kolmanneltakymmenenneltäkolmannelta lukuvuodelta 1914-1915. Raahe 1915
- Raahen porvari- ja kauppiassukua 2, teoksessa Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kertomus lukuvuodelta 1916-1917. Raahe 1917-1920
- Raahen porvari- ja kauppiassukua 3, teoksessa Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kertomus lukuvuodelta 1917-1919. Raahe 1917-1920
- Raahen porvari- ja kauppiassukua 4, teoksessa Raahen porvari- ja kauppakoulu. Kertomus lukuvuodelta 1919-1920. Raahe 1917-1920
- Mamsellien kouluja Raahessa 1800-luvulla ; 1700-luvun sivistysperintö, teoksessa Historiallisia tutkimuksia : J. R. Danielson-Kalmarin kunniaksi hänen täyttäessään 70 vuotta ; toimittanut Suomen historiallinen seura. WSOY 1923
- Vaasan kirjastoja. Vaasa 1923
- Pappila-Junelius-Junell. 1927 (eripainos Suomen sukututkimusseuran vuosikirja X)
- Einhändigen-inhändiga. Helsinki 1934
- Huomioita Schillerin kielenkäytöstä hänen tutkimuksessaan "Geschichte des Abfalls der Vereinigten Niederlande" : Lindelöf-Öhquistin kieliopin valossa, teoksessa Turun suomalainen lyseo. Kertomus lukuvuodelta 1935-1936. Turku 1936
- Oy. Hugo Helander & poika - son ab : 1904-1954. Hugo Helander & poika, Turku 1954
- Porin lyseo 1879–1954 ; historiikin kirj. Heikki Impivaara, L. I. Kaukamaa ; matrikkelin kirj. Heikki Vuorilehto. Porin lyseo, Pori 1954
- Études sur Théophile de Viau, auteur dramatique et poète, väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora 88. Turun yliopisto 1963
Suomennoksia muokkaa
- Pedro Antonio de Alarcón : Kolmikolkka hattu ; espanjasta suomentanut Heikki Impivaara. Kansa, Hämeenlinna 1907
- William Makepeace Thackeray : Samuel Titmarsh eli tarina isosta Hoggartyn timantista ; englannista suomentanut Heikki Impivaara. Kansa, Lahti 1907
- Pedro Antonio de Alarcon : Kapteeni Myrkky ; espanjasta suomentanut Heikki Impivaara. Kansa, Hämeenlinna 1909
- Gene Stratton-Porter : Kardinaalin laulu : kertomus lintumaailmasta. Partiolaisen kirjasto 2. Karisto 1917
- Gene Stratton-Porter : Limberlostin vartija : luonnonromaani. Partiolaisen kirjasto 7. Karisto 1920
- Frederick Wilhelm Farrar : Jumalan etsijöitä. WSOY 1922
Lähteet muokkaa
- Heikki Impiwaara SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)