Heikki Hyvönen (kansanmuusikko)

Heikki Olavi Hyvönen (2. elokuuta 1924 Joroinen12. elokuuta 2011)[1] oli suomalainen tuohisoittimella kalevalaista ja karjalaista perinnemusiikkia soittava kansanmuusikko, taiteilijanimeltään ”Salmin Feodor”.[2]

Hyvönen syntyi Joroisissa, mutta varttui 13-vuotiaaksi asti lastenkodissa Laatokan pohjoisrannan Salmissa. Hänet tunnettiin kylänraitilla laulelevana pikkupoikana, jolle annettiin makeisia tai muuta hyvää palkkioksi. Lastenkodista hän siirtyi Hernbergin perhetilalle, jossa hän oli paimenena ja teki muita sekalaisia töitä. Paimenessa hän ryhtyi kokeilemaan tuohenpalalla soittamista.[2]

15-vuotiaana hän karkasi evakkomatkalta sotilaaksi ja sai talvisodan syttyessä komennuksen huoltokomppaniaan.[3] Siellä hän sai lisäoppia tuohellasoitosta yksikkönsä alikersantilta Kalervo Korhoselta. Heikki Hyvönen alkoi kutsua tuohenpalaa tuohisoittimeksi ja esiintyi usein Syvärin rintamajoukoille jatkosodan vuosina.[2]

Sodan päätyttyä Heikki Hyvönen osti mandoliinin, jonka soittamista hän opiskeli omatoimisesti. Vuosina 1947–1950 hän opiskeli Jyväskylän musiikkiopistossa säveltäjä Jaakko Linjaman johdolla säveltapailua ja klarinetinsoittoa, mutta klarinetin hän joutui myöhemmin jättämään työssä saamansa sormivamman takia.[2]

Hyvönen jatkoi esiintymisiä tuohellasoittajana, ja soitti muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla sekä Japanissa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa sekä Neuvostoliitossa etenkin Karjalan alueella.[2]

Heikki Hyvönen lahjoitti Kansalliskirjastoon 1998 nuotit noin 50 säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta, joista seitsemän on lastenlauluja. Laulujen yleisin aihepiiri on Karjala ja sen luonto.[2] Vuonna 1998 Hyvönen myös julkaisi musiikkiaan c-kasetilla nimellä Elämäni on laulu.[4]

Vuonna 2009 ruotsinkielinen Sahlgren-kustantamo julkaisi 250-sivuisen kirjan Heikki Hyvösen lyhyistä kertomuksistä hänen elämänsä varrelta. Kirjan nimi on Pikku-Heikki och Mannerheim – barnsoldat i Finlands armé.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Heikki Olavi Hyvönen BillionGraves. Viitattu 11.7.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f Hjelt, Marjut: Heikki Hyvönen, muusikko (1924-), Kansalliskirjasto, käsikirjoituskokoelmat, 16.12.1998. Viitattu 10.1.2016.
  3. a b Heikki Hyvösen muistot yksiin kansiin. Pikku-Heikki, Mannerheim ja lapsisotilaan kokemukset.[vanhentunut linkki] Etelän uutiset -sivusto, Etelä-Uusimaa 24.6.2009. Viitattu 10.1.2016.
  4. Elämäni on laulu (Arkistoitu – Internet Archive), Finna-tietokanta. Viitattu 10.1.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Sahlgren, Karl (toim.): Pikku-Heikki och Mannerheim – barnsoldat i Finlands armé, Sahlgrens förlag 2009. ISBN 9789519016740.
  • Ikkelä, Petri: Tuohi soittimena, opinnäytetyö, Sibelius‐Akatemia, Kansanmusiikin osasto 1997, Heikki Hyvösestä s. 3–5.