Hedeby
Hedeby (saks. Haithabu, norj. Haddeby) oli viikinkiaikainen tanskalainen kaupunki. Se oli aikoinaan huomattava Euroopan, Lähi-idän ja Aasian välisen kaupan risteyspaikka.[1]
Hedeby | |
---|---|
Haithabu | |
Hedeby nykyisellään. Kuva vuodelta 2005. |
|
Sijainti | |
Hedeby |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Saksa |
Historia | |
Tyyppi | asuinpaikka |
Huippukausi | viikinkiaika |
Aiheesta muualla | |
Hedeby sijaitsi Itämeren lahden, Schlein, pohjukassa Jyllannin niemimaan eteläosassa. Nykyisin paikka sijaitsee Saksan pohjoisimman osavaltion, Schleswig-Holsteinin alueella Tanskan menetettyä Schleswigin ja näin myös Hedebyn toisessa Schleswigin sodassa Preussille vuonna 1864.
Hedebyn valtakausi 700–1066
muokkaaHedeby mainitaan ensimmäisen kerran frankkilaisessa Einhardin kronikassa vuonna 804. Se lienee kuitenkin perustettu jo 700-luvulla.[1][2] Kukoistusaikanaan se oli merkittävä kauppapaikka ja Pohjoismaiden suurin kaupunki. Hedebyssä käytiin kauppaa muun muassa orjilla, turkiksilla, tekstiileillä, raudalla ja aseilla. Kaupungissa oli myös kehittynyttä käsityötuotantoa.[1]
Tanskan kuningas Godfred otti Hedebyn 800-luvulla tukikohdakseen vastustaessaan pohjoiseen työntyviä frankkeja. Hedebyn asema vahvistui, kun Godfred poltti kaupungin kilpailijan Rericin – sittemmin Lyypekki – sataman, koska siellä asuneet obotriitit olivat tukeneet frankkeja. Godfred myös kunnosti Jyllannin halki rakennetun puolustusvallin, Danevirken.[2]
Ruotsalainen viikinkipäällikkö Olav valloitti Hedebyn noin vuonna 900 ja perusti sen ympärille Etelä-Jyllantiin oman valtakuntansa. Vuonna 934 Saksan kuningas Henrik I Linnustaja valloitti Hedebyn ja alisti Olavin pojan Gnupan vasallikseen. Henrik myös pakkokäännytti tämän kristityksi. Gorm Vanha valloitti kuitenkin muutaman vuoden jälkeen Hedebyn viikinkivaltion. Saksan kuningas Otto II puolestaan valloitti koko Etelä-Jyllannin vuonna 974. Harald Sinihammas onnistui vielä valloittamaan Hedebyn takaisin Tanskalle vuonna 983, mutta kaupunki liitettiin lopulta Schleswigiin vuonna 1050.[2]
Vendit tuhosivat Hedebyn vuonna 1066.[3] Samana vuonna käytiin myös Stamford Bridgen taistelu, jota joskus pidetään viikinkiajan päätepisteenä.
Hedeby nykyään
muokkaaAlueelta löydettiin vuonna 1908 viikinkiaikainen venehauta. Hedebyn alueelle, nykyiseen Busdorfiin, on rakennettu viikinkimuseo.[4]
Lähteet
muokkaa- Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 2. Tammi 2001. ISBN 951-31-1094-x.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Hedeby Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 19.8.2016.
- ↑ a b c Kari 2001, s. 95
- ↑ http://www.ardglassvikings.org.uk/index.php?module=ContentExpress&func=display&ceid=2 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Faszination Haithabu – Faszination Wikinger (Hedebyn viikinkimuseon verkkosivut) Stiftung Schleswig-Holsteinische Landesmuseen, Schloss Gottorf. Viitattu 11.8.2016. (saksaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hedeby Wikimedia Commonsissa
- Aachenin tuomiokirkko
- Alppien paalutalot
- Augustusburg ja Falkenlust
- Bamberg
- Bauhaus-kohteet Weimarissa ja Dessaussa
- Bayreuthin oopperatalo
- Bergpark Wilhelmshöhe
- Berliinin modernistiset asuinalueet
- Corveyn luostari
- Darmstädter Künstlerkolonie Mathildenhöhe
- Dessau-Wörlitzin puutarha
- Fagus-Werk
- Hedeby ja Danevirke
- Hildesheimin tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko
- Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät
- Kaupungintalo ja Rolandin patsas Bremenin torilla
- Keski-Reinin laakson yläosa
- Kölnin tuomiokirkko
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Lorschin luostari
- Luther-muistomerkit Eislebenissä ja Wittenbergissä
- Lyypekki
- Maulbronnin luostari
- Messelin kaivoksen fossiilialue
- Museumsinsel Berliinissä
- Muskaunpuisto (jaettu Puolan kanssa)
- Naumburgin katedraali
- Quedlinburg
- Rammelsbergin kaivokset, Goslar ja Ylä-Harzin vesihuoltojärjestelmä
- Regensburg
- Reichenaun luostarisaari
- Roomalaiset monumentit, tuomiokirkko ja Liebfrauen-kirkko Trierissä
- Rooman rajalinjat (jaettu Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
- Sanssouci, Neues Palais, Charlottenburgin linna
- Speicherstadt ja Kontorhausviertel Hampurissa
- Speyerin tuomiokirkko
- Stralsund ja Wismar
- Vattimeri (jaettu Alankomaiden ja Tanskan kanssa)
- Völklingenin rautaruukki
- Wartburgin linna
- Weimar
- Wiesin pyhiinvaelluskirkko
- Würzburgin linna
- Zollvereinin hiilikaivokset Essenissä