Hashimoton tyreoidiitti

autoimmuunihäiriöstä johtuva kilpirauhastulehdus

Hashimoton kilpirauhastulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti (Hashimoton tauti, E06.3) on autoimmuunireaktiosta johtuva krooninen sairaus. Sairaus on nimetty japanilaisen lääkärin Hakaru Hashimoton mukaan, joka kuvasi sairauden vuonna 1912.[1]

Hashimoton tauti arpeuttaa kilpirauhasta. Tauti on yleensä aaltoileva, jolloin kilpirauhanen vaurioituu yhä uudelleen, koska tulehtuneeseen kudokseen syntyy yhä enemmän sidekudosta.[2]

Hashimoton tauti voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan (E03.80), kilpirauhasen liikatoimintaan tai struuman syntyyn. Sairauteen ei liity kilpirauhasessa tuntuvaa kipua [3]. Sairauteen saattaa kuulua myös vajaa- ja liikatoimintajaksojen vuorottelua, mikä on erityisen haitallista aineenvaihdunnalle[4].

Arviolta 10-12 prosenttia väestöstä sairastuu elämänsä aikana Hashimoton tyreoidiittiin. Sairaus diagnosoidaan naisilla yleensä 30-50-vuoden iässä.[5] Sairaus on 5–10 kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä[1].

Äkillisesti tuhoutuvasta kilpirauhaskudoksesta vapautuu verenkiertoon suuria määriä kudokseen varastoitunutta kilpirauhashormonia. Tämä johtaa sairauden aaltoiluun.[6]

Oireet

muokkaa

Autoimmuunityreoidiitti saattaa aiheuttaa esimerkiksi kroonista uupumusta, muistin heikkenemistä ja muita kognitiivisia oireita, huonovointisuutta, lihomista, hiusten kuivumista tai ohenemista, nivel- ja lihaskipuja, ummetusta, univaikeuksia, kroonista ärtymystä, hermostuneisuutta ja masennusta[7][2].

5-10 prosentilla tyroksiinimonoterapialla hoidetuista potilaista esiintyy kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai sen hoidosta johtuvaa masennusta tai ylivireyttä, vaikka heidän TSH-arvonsa on saatu viitteiden sisään. Vuonna 2009 julkaistussa laajassa norjalaistutkimuksessa havaittiin, että tyroksiinimonoterapiaa saaneiden potilaiden masennus- ja ylivireysoireet korreloivat TSH-tasojen kanssa siten, että jokainen seerumin TSH-tason 1 mU/l suuruinen lisäys lisäsi 3 prosentilla masennus- ja ylivireysriskiä.[7]

Autoimmuunityreoidiittia ei osata parantaa, mutta sen aiheuttamia oireita voidaan hoitaa kilpirauhashormoneilla. Hyvin pienelle osalle kehittyy myös kaulan alueen kipua ja turvotusta, jota voidaan hoitaa tulehdusta lievittävillä lääkkeillä tai steroideilla. Joskus on turvauduttava jopa kilpirauhasen poistoon. Tulehdus ja sen aikaansaama arpikudos tekevät leikkauksesta kuitenkin vaikean suorittaa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Hashimoto's Thyroiditis
  2. a b c Can Hashimoto's be Cured? Top 3 Things to Know www.thyroidcancer.com. Viitattu 18.3.2024.
  3. Kilpirauhanen oireilee: tyreoidiittien diagnostiikka ja hoito Lääkärilehti.fi. Viitattu 17.5.2022.
  4. Schilddrüsen-Therapie - Rezepturen der Klösterl-Apotheke Klösterl-Apotheke. Viitattu 22.3.2024. (saksaksi)
  5. Can Hashimoto's be Cured? Top 3 Things to Know www.thyroidcancer.com. Viitattu 2.4.2024.
  6. Laboratoriotutkimukset Suomen Kilpirauhaspotilaat ry. Viitattu 19.5.2022.
  7. a b Wilmar M. Wiersinga, Leonidas Duntas, Valentin Fadeyev, Birte Nygaard, Mark P.J. Vanderpump: 2012 ETA Guidelines: The Use of L-T4 + L-T3 in the Treatment of Hypothyroidism. European Thyroid Journal, 2012-7, 1. vsk, nro 2, s. 55–71. PubMed:24782999. doi:10.1159/000339444. ISSN 2235-0640. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.