Hartmann von Aue
Hartmann von Aue, myös Owe, (n. 1160 – n. 1210) oli keskiyläsaksalainen minnelaulaja ja eepikko. Hänen runokertomuksensa Erec (noin 1185) ja Iwein (noin 1202) ovat osa kuningas Arthurin tarupiiriä, ja ne perustuvat ranskalaisen Chrétien de Troyesin kertomuksiin. Der arme Heinrich on vuodelta 1195.[1]
| Hartmann von Aue | |
|---|---|
 Hartmann von Aue, Codex Manesse, 1300-luvun alku. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 1160 |
| Kuollut | noin 1210 |
| Ammatti | runoilija |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ensimmäisen eeppisen runoelmansa Erec Hartmann von Aue kirjoitti pian vuoden 1190 jälkeen. Seuraava oletetaan olevan ranskalaisen esikuvan mukainen legenda Gregorius, Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Der arme Heinrich, joka perustuu saksalaiseen kansansatuun. Tarinassa kuolemansairas ritari pelastuu, kun neito uhrautuu hänen puolestaan, sekä Iwein oder der Ritter mit dem Löwen (ennen vuotta 1203), joka Erecin tavoin kuuluu Artur-kuninkaan tarustoon. Hartmann von Aue on niin sanotun hovieepoksen parhaita edustajia. Hänen kertojanlaatunsa on miellyttävä, kieli on sujuva, ja hänen tyylistään tuli seuraavan taide-eepoksen esikuva. Hartmann von Auen laulurunot eivät ole saaneet samanlaista arvostusta. Kriittisen laitoksen Hartmann von Auen teoksista on toimittanut Fedor Bech, ja se julkaistiin 1866–1869.[2]
Chrétien de Troyes'n teosten mukaelmissa Erecissä ja Iweinissä aiheena ovat ritarin velvollisuuksien ristiriidat. Hartmann von Aue on Gottfried von Strassburgin ja Wolfram von Eschenbachim rinnalla kolmas merkittävä Saksan keskiajan eeppinen runoilija.[3]
Uuno Kailaan suomentamia näytteitä Hartmann von Auen tuotannosta sisältyy antologiaan Saksan kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1930.[4]
- Gregorius eli hyvä syntinen: katkelma II laulusta: Gregorius joutuu luostariin
- Gregorius eli hyvä syntinen: katkelma IV laulusta:Gregorius haluaa lähteä maailmalle
- Gregorius eli hyvä syntinen: katkelma VII laulusta: Gregorius erakkona
Lähteet
muokkaa- ↑ Facta 2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 542
- ↑ Hartmann von Aue, Tietosanakirja osa 3, palsta 151, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Gottfried von Strassburg ja Hartmann von Aue”, Otavan kirjallisuustieto, s. 251, 276. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Harmann von Aue, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, päivitetty 19.3.2021, viitattu 13.4.2021
Aiheesta muualla
muokkaa
Lisää luettavaa aiheesta Hartmann von Aue on Wikiaineistossa- Hartmann von Auen teoksia Projekt Gutenberg
