Wolfram von Eschenbach
Wolfram von Eschenbachia (1160/80–1220) pidetään yhtenä suurimmista keskiaikaisista saksalaista runonlaulajista. Hän jätti jälkeensä useita tunnettuja, "kertomuksellisia runoja", joista tunnetuin on Parzival (nyk. Parsifal),[1] joka perustuu Chrétien de Troyes’n Le conte del Graal -nimiseen teokseen ja ehkä myös toiseen, tuntemattomaan, lähteeseen[2]. Sen pohjalta on muun muassa Richard Wagner säveltänyt samannimisen oopperan. Eschenbach kuului köyhtyneeseen baijerilaiseen ritarisukuun.
Von Eschenbachin elämästä tiedetään kovin vähän. Edes syntymäpaikkaa ei tiedetä. Hänen epäillään olleen baijerilaisen, sillä hän mainitsee Parsifalissa wir Beier, 'me baijerilaiset'. Lisäksi hän mainitsee olevansa lukutaidoton, jota nykyaikana ei uskota, vaikka se ei liene ollut mahdotonta. Häntä pidettiin jo keskiajalla suurena mestarina.[3]
Eschenbachin teosten aiheet ovat peräisin keskiaikaisesta ranskalaisesta ritarirunoudesta, mutta hän käsitteli aiheita vapaasti. Keskeneräisiksi jäivät hänen Parzivalin lisäksi kirjoittamat muut eeppiset teokset, ranskalaisen sankarirunoelman La bataille d’Aliscansin mukaelma, joka on kertomus Orangen maakreivistä Willehalmista, ja rakkaustarina Titurel. Lisäksi hän kirjoitti rakkauslauluja, joista tunnettuja ovat päivälaulut.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nino Runebergs nya dikter. Finsk Tidskrift, 1.4.1909, nro 4, s. 60-64. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.7.2015.
- ↑ a b Wolfram von Eschenbach. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
- ↑ Oxford Music Online
Kirjallisuutta
muokkaa- Wolfram, von Eschenbach: Parsifal. (Parzival) Suomentanut Jukka Pajukangas. Suomennos noudattelee pääpiirteissään Wilhelm Stapelin suorasanaista nykysaksannosta. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17239-1
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wolfram von Eschenbach Wikimedia Commonsissa
- http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?AuthorID=c4941eff-54e9-45f2-9163-20091f6baf80 (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/10_keskiaika/3_miehuus_ja_ritarit/keskiaika_1304.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.aikakone.org/leena/camelot.htm