Harmaavihermesikko
Harmaavihermesikko (Lichmera indistincta) on Australiassa Papua-Uudessa-Guineassa ja Indonesiassa tavattava mesikkoihin kuuluva varpuslintu.
| Harmaavihermesikko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Mesikot Meliphagidae |
| Suku: | Vihermesikot Lichmera |
| Laji: | indistincta |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKooltaan harmaavihermesikko on 12–16 cm. Selästään ja päästään laji on oliivinruskea[3]. Koiraalla on pieni keltainen täplä silmän takana ja naaraan kurkku on keltainen.[4]. Siivet ovat harmaavihermesikolla oliivinvihreät. Vatsa on vaalean ruskehtavan harmaa. Nuoret linnut ovat aikuisia kelertävämpiä väritykseltään. Lajin nokka on pitkä ja hieman alaspäin kaartuva. Harmaavihermesikko muistuttaa ulkonäöltään tuhkamesikkoa (Myzomela obscura), mutta on sitä vaaleampi.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaHarmaavihermesikkoa tavataan Australiasta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Indonesiasta Balilta ja Arusaarilta. Australiassa lajin levinneisyys ulottuu Länsi-Australian eteläosista Pohjoisterritorion, Queenslandin ja Uuden Etelä-Walesin kautta Victorian osavaltioon. Harmaavihermesikot elävät monenlaisissa elinympäristöissä. Laji tavataan niin mangrove- ja monsuunimetsissä ja muissa tiheissä metsissä, kuin myös suolaisilla suomailla, matalissa tiheissä pensaikoissa ja avoimilla nummilla.[3] Yleensä lajia tavataan alankomailla, mutta siitä on havaintoja aina 2 600 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevissa metsissä.[4]
Ravinto
muokkaaHarmaavihermesikot syövät kukkien mettä ja hyönteisiä. Ravintonsa ne etsivät puista ja pensaista. Lintu muodostaa ruokaillessaan usein sekaparvia muiden mesikkolajien kanssa.[3]
Lisääntyminen
muokkaaHarmaavihermesikon lisääntymiskausi kestää pohjoisessa toukokuusta marraskuulle ja etelämpänä kesäkuusta helmikuulle. Koiraat ilmoittavat pesimäreviirinsä laulamalla korkeissa puissa ja vahtivat muita lintuja naaraan rakentaessa pesää. Pesä rakennetaan puun kuoresta ja ruohoista ja sidotaan yhteen hämähäkinseitin avulla. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa, joita vain se hautoo.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Lichmera indistincta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Lichmera indistincta ITIS. Viitattu 12.7.2009.
- ↑ a b c d e Brown Honeyeater Birds in Backyards. Australian museum. Arkistoitu 31.12.2009. Viitattu 12.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Morten Strange: A Photographic Guide to the Birds of Indonesia, s. 336. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0-691-11495-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.07.2009). (englanniksi)