Avaa päävalikko

Masmalo (Anthyllis vulneraria) on kaksi- tai monivuotinen hernekasvi. Sitä kasvatetaan maanpeittokasvina. Suomessa masmalo on rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Masmalo
Anthyllis vulneraria01.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Masmalot Anthyllis
Laji: vulneraria
Kaksiosainen nimi

Anthyllis vulneraria
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Masmalo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Masmalo Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Masmalo kasvaa 10–100 senttimetriä korkeaksi. Sen kukinto on palleromainen, halkaisijaltaan 2–4 cm ja useimmiten keltainen, joskus oranssinpunainen. Lehdet ovat parijakoisia, kärkilehti selvästi isompi kuin muut.

AlalajitMuokkaa

Masmalo on hyvin muunteleva kasvi, josta erotetaan lukuisia joskus vaikeasti erotettavia alalajeja sekä muunnoksia. Suomessa tavataan neljä masmalon alalajeista.

  • Islanninmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. borealis)
  • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica)
    • Isomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. carpatica var. pseudovulneraria)
  • Tanskanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. danicum)
  • Pohjanmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. lapponica (ssp. fennica))
  • Merimasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. maritima)
  • Idänmasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. polyphylla)
  • Ketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria)
    • Dyyniketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. langei)
    • Euroopanketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria var. vulneraria) [1][2]

LevinneisyysMuokkaa

Masmaloa kasvaa lähes koko Euroopassa. [3] Suomessa masmalon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat harjujen paahderinteet. Tienvarsilla ja niityillä laji saattaa myös olla tulokas. Suomessa masmalo on rauhoitettu paitsi Ahvenanmaalla.

ElinympäristöMuokkaa

Masmalo kasvaa valoisilla, kuivahkoilla paikoilla kuten niityillä, kallioilla ja tienpientareilla.

KäyttöMuokkaa

Masmaloa on käytetty muinaisajoista asti villan ja pellavan värjäämiseen. Nykyisin sitä kasvatetaan koriste- ja maanpeittokasvina. [4]

LähteetMuokkaa

  1. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 362–363. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  2. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Den Virtuella floran
  4. Pratensis.fi Siemenluettelo

Aiheesta muuallaMuokkaa