Hansaruusu
Hansaruusu (Rosa 'Hansa') on Rosa Rugosa-ryhmään eli tarhakurtturuusuihin kuuluva ruusulajike,[1][2] jolle on tunnusomaista suurikokoiset, kerrannaiset, karmiininpunaiset, voimakkaan ruusuntuoksuiset kukat. Hansaruusu on Suomessa hyvin yleinen.[3] Se menestyy rannikolla Oulun korkeudelle saakka.
| Hansaruusu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Lajikeryhmä: | Tarhakurtturuusut Rosa Rugosa-ryhmä |
| Lajike: | Rosa ’Hansa’ |
| Katso myös | |
Kurtturuusu eli Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto valkokurtturuusu (Rosa rugosa f. alba) on EU:ssa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Sen sijaan kurtturuususta jalostetut tarhakurtturuusut, kuten hansaruusu, eivät ole vieraslajeja koskevien rajoitusten piirissä.[4]
Alkuperä muokkaa
Hansaruusu jalostettiin Schaum & Van Tol -taimitarhassa Hollannissa ja se julkistettiin vuonna 1905.[5] Ruusu on Rosa rugosa -lajin risteytys, mutta sen alkuperää ei tarkemmin tunneta.[3] Kurtturuusu (Rosa rugosa) on peräisin Koillis-Aasiasta: Korean niemimaalta ja Kiinan ja Japanin pohjoisosista, josta sitä siirrettiin koristekasviksi muille mantereille. Euroopassa kurtturuusu yleistyi vuoden 1845 jälkeen.[4]
Kuvaus muokkaa
Hansaruusu kasvaa 1,5–2 metriä korkeaksi, pystyksi, tuuheaksi pensaaksi. Versoissa on runsaasti piikkejä. Lehdet ovat suurikokoiset, tummanvihreät, pinnaltaan kiiltävät, nystyreunaiset. Kukinta alkaa heinäkuun alusta ja kestää syyskuulle. Kukat ovat kerrattuja, karmiininpunaisia, halkaisijaltaan 10–12 cm. Terälehtiä on 17–25 kpl. Ruusu kukkii ensimmäisen vuoden versoilla. Vasta-auenneen kukan tuoksu on voimakas, miellyttävä, raikas ruusun tuoksu.[6] Kiulukat ovat suurehkoja ja oranssinpunaisia. Hansaruusu kasvattaa juurivesoja jonkin verran.[2][7][8][3][5]
Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla kasvupaikalla, tuoreessa, runsasmultaisessa, vettä läpäisevässä maaperässä. Menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I–V.[2]
Hansaruusun käyttö ruusujen jalostuksessa muokkaa
Keijunruusu (Rosa ’Dart's Defender’) on hansaruusun ja nukkeruusun (Rosa nitida) risteytys.[9] Rosa 'Annala' on hansaruusun ja valamonruusun (Rosa 'Splendens') risteytys.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ Tarhakurtturuusut – Rosa Rugosa-Ryhmä Laji.fi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b c Tarhakurtturuusu 'Hansa' Mustilan Puutarha. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b c Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut – Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio, Otava 1998, Sivu 66.
- ↑ a b Kurtturuusu (Rosa rugosa) Vieraslajit.fi. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ a b Rosa rugosa 'Hansa rose Description HelpMeFind.com. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Taija Savilaakso: Pensasruusujen tuoksut - Rosa 'Hansa' (Rugosa-ryhmä) hansaruusu - Sivu 41 Opinnäytetyö – Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. kevät 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Hansaruusu - Rosa Rugosa-ryhmä 'Hansa' Viherlassila.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Hansaruusu – Rosa 'Hansa' Puutarha.net. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ 'Dart's Defender', keijunruusu Simolan Rosario. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Taija Savilaakso: Pensasruusujen tuoksut – Kurtturuusut Rugosa-ryhmä – Sivut 39–40 Opinnäytetyö – Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. kevät 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.2.2021.