Avaa päävalikko

Hans Hirn (5. syyskuuta 1896 Helsinki[1]27. toukokuuta 1970 Helsinki[2]) oli suomalainen historioitsija ja kirjastonjohtaja, joka sai professorin arvonimen.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Hans Hirnin vanhemmat olivat professori Yrjö Hirn ja ruotsintaja Karin Åberg. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1924–1942 oli Hilja Maria Ahra ja toinen vuodesta 1944 Eja Margrete Nordström. Hirn tuli ylioppilaaksi 1914, valmistui filosofian kandidaatiksi 1920 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1931. Hän toimi amanuenssina Helsingin yliopiston kirjastossa, kirjastoneuvojana Valtion kirjastotoimikunnassa 1922–1925 ja Helsingin kaupunginkirjaston apulaisjohtajana 1925–1959. Helsingin yliopiston dosentti hän oli 1938–1965 ja vt. professori 1948–1949 sekä 1962–1964. Professorin arvonimi Hirnille myännettiin 1965. Hän oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1952 ja Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen vuodesta 1953.[1][2]

Tietokirjailija Marta Hirn oli Hans Hirnin sisar.[3]

TeoksiaMuokkaa

  • Gustaf Fredric Stjernvall 1767–1815: En tidsskildring, 1931
  • Alexander Armfelt: Ungdom och läroår intill 1832, 1938
  • Alexander Armfelt: Början av en statsmannabana, 1948
  • Fängelseförhållanden i Tavastehus och Helsingfors i slutet av den svenska tiden, 1953
  • Statsvälvningen 1772 och Anders de Bruce, 1955
  • Anders de Bruce 1723–1878: En förvaltninghistorisk undersökning, 1957
  • von Willebrandska regementet 1739–1743, 1962
  • Från Lantingshausen till Jägerhorn: ett värvat regemente i Finland 1751–1808 , 1970

LähteetMuokkaa

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 222. (Viitattu 14.2.2019.)
  2. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 28.5.1970, s. 11.
  3. Geni.com: Marta Hirn (Viitattu 14.2.2019)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Hirn, Hans hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)