Hanna Snellman
Hanna Kyllikki Snellman (s. 16. huhtikuuta 1961 Sodankylä)[1] on suomalainen kansatieteilijä sekä Helsingin yliopiston professori ja vararehtori.[2][3]
Snellman valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997 kansatieteen alalta tutkimuksella Tukkilaisen tulo ja lähtö: kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä.[3]
Snellman on ollut Helsingin yliopistossa kansatieteen professori vuodesta 2012, varadekaani vuosina 2014–2016, dekaanin sijainen 2014–2015 sekä dekaani vuodesta 2017. Sitä ennen hän on ollut Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisen kansatieteen assistentti 1987–2004, Oulun yliopistossa kulttuuriantropologian vs. assistentti 1991, Helsingin yliopistossa akatemiatutkija 2004–2007 ja kollegiumtutkija 2008, Lakehead Universityssa Kanadassa suomen kielen professori 2007 ja Jyväskylän yliopistossa etnologian professori 2009–2012.[3]
Vuodesta 2018 lähtien Snellman on ollut Helsingin yliopiston vararehtori, joka vastaa yliopiston kansainvälisestä kanssakäymisestä, yhteiskuntasuhteista sekä opetukseen ja kulttuuriperintöön liittyvistä asioista.[2]
Snellman on Suomen Tiedeseuran jäsen.[4]
Teokset
muokkaa- Perinteisen rakentamisen taitajat, toim. Hanna Snellman; toimituskunta: Maija-Liisa Heikinmäki...ja muita; julk.: Talonpoikaiskulttuurisäätiö. Hki: Kirjayhtymä, 1986 ISBN 951-26-2960-7.
- Tehtaalainen Helsingissä: Pitkänsillan pohjoispuoli ja leipomotyöntekijät ennen toista maailmansotaa, Timo Yliaho, Hanna Snellman; toimittaja: Katarina Koskiranta; piirrokset: Raija Annala. Museovirasto, tutkimusosasto, 1991 - (Työväenkulttuuriprojektin julkaisu; 6.). ISBN 951-9075-43-7.
- Tukkilaisen tulo ja lähtö: kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä, Hanna Snellman. Oulu: Pohjoinen, 1996 - (Scripta historica, ISSN 0358-710X; 25.). ISBN 951-749-272-3. - Väitöskirja Helsingin yliopisto.
- Khants' time, Hanna Snellman. Aleksanteri Institute, 2001 - (Kikimora publications. ISSN 1455-4828; 23.). ISBN 951-45-9997-7.
- Sallan suurin kylä - Göteborg, Hanna Snellman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura; 2003 - (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 927.). ISBN 951-746-511-4., ISBN 91-971351-4-3.
- Lappi: maa, kansat, kulttuurit, toimittaneet Ilmo Massa, Hanna Snellman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003 - (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 924.). ISBN 951-746-505-X.
- The road taken: narratives from Lapland, Hanna Snellman. Inari: Kustannus-Puntsi, 2005 ISBN 952-5343-26-X.
- Passages westward, edited by Maria Lähteenmäki & Hanna Snellman. Finnish Literature Society, 2006 - (Studia Fennica, ISSN 1235-1954; 9.). ISBN 951-746-894-6.
- Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia, toimittaneet Veli-Pekka Lehtola, Ulla Piela ja Hanna Snellman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012 - (Kalevalaseuran vuosikirja, ISSN 0355-0311; 91.). ISBN 978-952-222-360-9.
- Where is the field?: the experience of migration viewed through the prism of etnographic fieldwork, edited by Laura Hirvi & Hanna Snellman. Finnish Literature Society, 2012 - (Studia Fennica, Ethnologica, ISSN 1235-1954; 14.). ISBN 978-952-222-388-3.
- Kotiseutu ja kansakunta: miten suomalaista historiaa on rakennettu, toimittaneet Pirjo Markkola, Hanna Snellman, Ann-Catrin Östman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014 - (Historiallinen arkisto, ISSN 0073-2540; 142.). ISBN 978-952-222-605-1.
Lähteet
muokkaa- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 866. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Leppänen, Veli-Pekka: Kansan tutkija, yliopiston keulilla. (60-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 12.4.2021, s. B 12. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ a b c Hanna Snellman. 375 humanistia, Helsingin yliopisto. Viitattu 12.3.2016
- ↑ http://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/Ordinarie-ledam%C3%B6ter.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)