Kansatiede

ihmisyhteisöä ja sen kulttuuria tutkiva tiede
(Ohjattu sivulta Kansatieteilijä)

Kansatiede eli etnologia on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.[1]

Tämä artikkeli käsittelee aihetta yleisesti. Suomalaisesta näkökulmasta katso Kansatiede Suomessa.

Etnologia tutkii antropologian tapaan arkielämän kulttuuria ja sen muutosta.[2] Etnologia kuitenkin eroaa antropologiasta siten, että se keskittyy usein kotimaisiin tai muuten kulttuurisesti läheisiin tutkimuskohteisiin.[3]

Etnologit tulkitsevat inhimillistä kulttuuria kenttätyön menetelmin ruohonjuuritasolta käsin. Alan tutkimusmenetelmiä ovat haastattelut, osallistuva havainnointi, tekstiaineistojen analyysi, kriittinen ja holistinen lähestymistapa sekä kontekstualisointi. Tutkimuskohteita pyritään aina tarkastelemaan laajempaa kulttuurista taustaansa vasten.[2]

Etnologit voivat tutkia etnisyyttä, uskontoja, sukupuolijärjestelmää, muistitietoa, kulttuuriperintöä ja ideologioita sekä teknologian käyttöä ja merkityksiä, maahanmuuttoa, kansainvälisiä kehityskysymyksiä ja sosiaalipalveluja. Tutkimuksen näkökulmissa voi painottua esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnallisuus. Etnologian ajallinen ulottuvuus on laaja: tutkimusta voi tehdä historiallisista aiheista tai keskittyä nykyaikaan.[2]

Etnologit työllistyvät muun muassa museo- ja arkistoalalle, maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin sekä yrityksiin. He työskentelevät esimerkiksi seuraavilla nimekkeillä: tutkija, museoamanuenssi, museotoimenjohtaja, yksilövalmentaja maahanmuuttajille, tohtorikoulutettava, toiminnanjohtaja, toimittaja, lasten osallisuussihteeri, tuottaja, asiakkuuspäällikkö (kehitysyhteistyön sektori) sekä kouluttaja (maahanmuuttajatyö).[2]

TutkimushistoriaMuokkaa

Eurooppalaisen etnologian tutkimusperinteen taustalla on aiempi kansatieteellinen traditio joka tunnettiin saksankielisessä Euroopassa nimellä Volkskunde ja Ruotsissa nimellä folklivsforskning. Amerikkalainen etnologia sen sijaan kehittyi antropologian osa-alueena. 1900-luvun loppupuolella antropologian vaikutus kuitenkin kasvoi myös eurooppalaisessa kansatieteessä ja samalla etnologia yleistyi oppiaineen nimenä.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c d Etnologia ja antropologia Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 24.10.2020.
  3. a b Korkiakangas, Pirjo., Olsson, Pia., Ruotsala, Helena.: Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos, [2005]. 500101550. ISBN 951-96345-4-1, 978-951-96345-4-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2020).

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Lönnqvist, Bo & Kiuru, Elina & Uusitalo, Eeva (toim.): Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin. Tietolipas 155. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-065-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansatiede.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.