Hangon verilöyly
Hangon verilöyly oli Oolannin sodan aikana 5. kesäkuuta 1855 Hangossa sattunut, kansainvälistä julkisuutta saanut pieni kahakka, jossa venäläisten sotilaiden väitettiin surmanneen valkoisen lipun kanssa rantautuneita englantilaisia merisotilaita. Osapuolten kuvaukset tapahtumasta poikkesivat ratkaisevasti toisistaan.[1]
Tapahtumat muokkaa
Brittilaivasto oli keväällä 1854 yrittänyt huonolla menestyksellä maihinnousua Hangon linnoitukseen. Venäjän armeija oli elokuussa 1854 tyhjentänyt ja räjäyttänyt linnoituksen, mutta Hanko oli edelleen tärkeä Suomen etelärannikkoa pitkin Kronstadtiin kulkeneen optisen lennätinlinjan alkupisteenä.[2] Kesäkuun 5. päivä 1855 Hangon vesillä olleen brittiläisen sotalaivan HMS Cossackin kapteeni Edward Fanshawe lähetti aseistetun sluupin (toisen tiedon mukaan kutterin) maihin lennätinaseman lähellä. Brittejä vastaan lähti nuori krenatöörivänrikki Isidor Svertschkoff 50 jalkaväen sotilaan ja neljän kasakan kanssa, mutta hän määräsi aluksi sotilaansa piiloutumaan ja antoi brittien astua maihin. Svertschkoffin miehet vangitsivat lennätinasemalle jalan pyrkineet britit ja surmasivat ampumalla pääosan veneeseen jääneistä.[1][3]
Brittien kuvauksen mukaan vene oli lähetetty rantaan pelkästään vapauttamaan seitsemän kaapatuista kauppalaivoista vangittua suomalaista merimiestä ja veneessä oli sen merkiksi neuvottelulippu. Venäläisten kerrottiin hyökänneen ilman varoitusta ja surmanneen neljä veneeseen jääneistä viidestä merisotilaasta. Ainoa henkiinjäänyt oli John Brown -niminen musta sotilas, joka aluksi vaikutti kuolleelta, mutta virkosi myöhemmin ja onnistui seuraavana aamuna melomaan takaisin Cossackin luo, missä hän kertoi tarinansa.[1][3]
Venäläiset kiistivät nähneensä veneessä neuvottelulippua. Venäläisen kuvauksen mukaan lennätinasemaa kohti marssineet britit eivät noudattaneet Svertschkoffin pysähtymiskieltoa, jolloin hän määräsi sotilaansa vangitsemaan nämä. Maissa olleet 11 vangittiin helposti, mutta veneeseen jääneet kymmenen yrittivät paeta irtautumalla rannasta, jolloin venäläiset sotilaat alkoivat tulittaa venettä. Tulituksessa kuoli kuusi merisotilasta ja yksi suomalaisista vangeista, helsinkiläinen kapteeni Lundström. Neljä muuta haavoittui.[1][3] Selitellessään myöhemmin tapausta Suomen kenraalikuvernööri Friedrich Wilhelm von Berg huomautti myös, että britit olivat useissa muissa tapauksissa käyttäneet petollisesti neuvottelulippua tai jopa Venäjän laivalippua suorittaessaan sotatoimia Suomen rannikoilla.[3]
Verilöylyä seuranneena aamuna Cossack tulitti Hankoniemeä puolentoista tunnin ajan, ja 13. kesäkuuta britit onnistuivat tuhoamaan Hangon lennätinaseman.[3]
Seuraukset muokkaa
Britannian lehdistö kuvasi tapahtumaa nimillä ”Hango Massacre” (Hangon verilöyly) ja ”massacre of English sailors” (englantilaisten merimiesten verilöyly). Tapahtumasta julkaistiin Britanniassa ja Ranskassa propagandistisia painokuvia, ja siitä annettiin selonteko Britannian parlamentissa. Ilmeisesti kostona Hangon tapahtumista brittilaivasto poltti syksyllä 1855 Hangon varuskuntakaupungin, joka oli säästynyt linnoituksen tuhoamisesta. John Brown sai sodan jälkeen Baltic Medal -kunniamerkin.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Raoul Johnsson & Ilkka Malmberg: Kauhia Oolannin sota – Krimin sota Suomessa 1854–1855, s. 357–361. John Nurmisen säätiö, Helsinki 2013.
- ↑ Johnsson & Malmberg 2013, s. 172–174, 322–323.
- ↑ a b c d e Oiva Turpeinen: Oolannin sota – Itämainen sota Suomessa, s. 131, 134. Tammi, Helsinki 2003.
Aiheesta muualla muokkaa
- Krimin sota tuhosi vanhan Hangon kaupungin Turun Sanomat 17.3.2005.