Hangon linnoitus (ruots. Hangöbefästningarna) oli 1700-luvun lopulla Hankoon rakennettu linnoitus, joka koostui kallioluodoille rakennetuista Gustavsvärnin, Meijerfeldtin ja Gustaf Adolfin linnakkeista sekä mantereella olleesta Kuningattarenvuoren varustuksesta. Saarilinnakkeet muodostivat Hangon satamaan vievää meriväylää suojaavan kolmion. [1]

Gustavsvärnin linnoituksen raunioita kuvattuna vuoden 1900 aikoihin.
Albert Edelfeltin maalamat Gustafsvärnin rauniot

Hangon Tulliniemeen rakennettiin ensimmäinen tykkien kenttälinnoite Brunerskärin skanssi jo 1600-luvun lopulla. Varsinaisesti Hangon linnoituksen rakennustyöt alkoivat 1788–1790 käydyn Kustaa III:n sodan jälkeen, jolloin Tulliniemeen ja läheisiin saariin rakennetut tilapäiset kenttälinnoitteet päätettiin korvata pysyvillä linnoituslaitteilla Hangon sataman suojaamiseksi. Linnoitustyöt suunnitteli linnoittajaprikaatin komentaja von Kierting apulaisenaan kapteeni Carl Nycander ja linnoittaminen alkoi keväällä 1793. Linnoitustyöt jatkuivat 1800-luvun alkuun saakka, mutta linnoitus jäi kuitenkin keskeneräiseksi. [1]

Suomen sodan aikana Hangon linnoitus joutui venäläisille ilman taisteluita. Venäläiset jatkoivat 1800-luvulla linnoitustöitä. Krimin sodan alkaessa Gustavsvärnin linnakkeessa oli 61 tykkiä ja linnake torjui sodan aikana englantilaisten laivastohyökkäyksen. Hangon linnoitusta alettiin kuitenkin pitää liian kalliina ylläpitää ja niinpä Gustavsvärnin, Kustaa Aadolfin ja Meijerfeldtin luodoilla olleet linnakkeet räjäytettiin loppukesästä vuonna 1854. [1]

Hangon linnoituksen varustuksia on yhä jäljellä Gustavsvärnin ja Gustaf Adolfin saarilla. [2]

Lähteet muokkaa