Halosenniemen saha
Halosenniemen saha oli sahalaitos, joka toimi Haukiputaan Halosenniemellä vuosina 1921–1950.
Sahaustoiminta alkoi Halosenniemellä vuonna 1899, jolloin Pirttikariin perustettiin pieni höyrysaha. Sahayhtiön omisti norjalainen liikemies Joakim Andreas Fleischer. Saha joutui lopettamaan toimintansa huonon kannattavuuden takia vuonna 1902. Halosenniemen maa-alueet Fleischer oli vuokrannut Jaakko ja Kalle Haloselta.
Simossa toimiva Halonen Ångsågs Aktiebolaget, jonka omisti K. A. Fellman, osti lopettaneen Pirttikarin sahan laitteet ja siirsi ne Simoon vuonna 1901 palaneen sahan tilalle. Halonen Ångsågs Aktiebolaget oli ostanut Vasankarin sahan 1898. Yhtiö hankki Halosenniemestä Fleischerin maiden vuokraoikeudet 10.12.1910. Metsänhoitaja K. A. Fellman siirsi sitten vuokraoikeutensa Uleå Oy:lle 7.2.1913.
Sahaustoiminta alkoi uudelleen 1921, kun Rauma Wood Ltd päätti rakentaa uuden sahansa Halosenniemeen Halosenlahden perukkaan. Sahan valmistumista viivästyttivät useat tulipalot, ja se pääsi aloittamaan toimintansa vasta 1923.
1930-luvun alussa Halosenniemen sahan omistanut Rauma Wood Ltd joutui talousongelmiensa takia Kansallis-Osake-Pankin hallintaan. Pankki oli omistajana myös Raahe Osakeyhtiössä, joka omisti läheisen Martinniemen sahan. Yhtiöillä oli jo aiemminkin ollut yhteistoimintaa puunhankinnassa ja uudessa tilanteessa yhteistyö vielä lisääntyi. Vuonna 1936 Halosenniemen saha siirtyi Raahe Osakeyhtiölle ja sahan toiminta jatkui vuoteen 1950 saakka. Viimeiseksi sen omisti Rauma-Raahe Osakeyhtiö, joka oli muodostettu vuonna 1942 yhdistämällä Rauma Osakeyhtiö (entinen Rauma Wood Ltd) ja Raahe Osakeyhtiö. Sahan toiminta loppui 13.5.1950, rakennukset myytiin purettaviksi ja poissiirrettäviksi 1951–1952.
Saharakennuksista oli pitkään jäljellä vain voimalan punatiilinen savupiippu. Piippukin on sittemmin purettu. Sen sijaan 1920-luvulta peräisin oleva sahan työntekijöiden asuntoalue on säilynyt mansardikattoisine taloineen. Asuntoalue sijaitsee nauhamaisesti Halosenniemen tien varrella.
Lähteet
muokkaa- Tapio Karjalainen: Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus pohjois-Suomessa vuosina 1885-1939. Historian laitos, Oulun yliopisto 2000. Luku 2.2. Pohjois-Suomessa puunjalostusteollisuutta harjoittaneet yhtiöt / 2.2.1. Sahateollisuus / 2.2.1.1. Oulun seutu
- Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo: Haukipudas
Kylät ja alueet |
Annalankangas · Asemakylä · Ervastinranta · Halosenniemi · Holstinmäki · Häyrysenniemi · Jokikylä · Kalimenkylä · Keiska · Kello · Kirkonkylä · Kiviniemi · Kurtinhauta · Martinniemi · Onkamo · Parkumäki · Putaankylä · Rivinnokka · Santaholma · Takkuranta · Taipaleenkylä · Ukonkaivos · Virpiniemi |
---|---|
Vesistöt | |
Muuta Haukiputaaseen liittyvää |
Ahmat · A. Santaholma Oy · Vapaa-aikakeskus Jatuli · Kirkko · Rautatieasema · Kellon asema · Martinniemen rata · Martinniemen asema · Martinniemen saha · Maunun saha · Nimettömänmatala · Nurkkanäyttämö · Rantapohja · Suurhiekka |