Wikipedia

Haitin maantiede

Haitin maantiede käsittelee Hispaniolan saaren länsiosia.

Haitin maantiede
Haiti satelliittikuvassa.
Haiti satelliittikuvassa.
Maanosa Pohjois-Amerikka
Naapurimaat Dominikaaninen tasavalta
Tilastot
Pinta-ala 27 750 km²
 – Sisävesi 190 km² (0,68 %)
Rantaviiva 1 771 km
Rajan pituus 388 km
Ennätykset
Korkein kohta Pic La Selle, 2 674 m
Matalin kohta Karibianmeri, 0 m
Pisin joki Artibonite, 320 km
Suurin järvi Etang Saumâtre, 170 km²
Ilmasto
Ilmasto trooppinen
Luonnonvarat
Luonnonvarat bauksiitti, kupari, kalsiumkarbonaatti, kulta

Haitin pääosa muodostuu kahdesta vuoristoisesta niemimaasta, joiden välissä on Gonâvenlahti. Vuorten itärinteillä on periaatteessa sademetsää, länsirinteillä piikkipensastoa ja savannia. Vuorijonojen välissä on hedelmällisiä laaksoja, kuten maan tärkein viljelyalue Artibonitejoen laakso.[1][2] Maan korkein kohta on Pic La Selle -vuorenhuippu, joka kohoaa 2 674 metrin korkeuteen.[3]

Pienempiä Haitiin kuuluvia saaria ovat La Gonâve, Tortuga, Grande Caye ja Ile a Vâche. Haitin suurin kaupunki on sen pääkaupunki Port-au-Prince, jossa on noin kaksi miljoonaa asukasta.


Geologia muokkaa

Haiti sijaitsee Karibian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen rajalla, ja Enriquillon siirros kulkee Hispaniolan saaren halki. Siksi alue on jatkuvasti maanjäristysten uhan alainen[4] ja järistykset ovatkin varsin tavallisia, mutta todella voimakkaita ja suurituhoisia järistyksiä alueella sattuu suhteellisen pitkin väliajoin.[5]

Vuoden 2010 tammikuussa Haitissa tapahtui tuhoisa maanjäristys, joka ravisteli myös Kuubaa, Bahamasaaria ja Dominikaanista tasavaltaa. Kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan vähintään 200 000. Suuri osa maailman valtioista on ryhtynyt tukemaan Haitia pelastustoimilla.

Ilmasto muokkaa

 
Ruoka-apua vuoden 2008 hurrikaanien nostattamissa tulvissa

Haitissa on trooppinen ilmasto. Päivälämpötilat ovat 30 asteen yläpuolella ympäri vuoden.

Atlantin hurrikaanit kulkevat säännöllisesti Haitin yli. Vuonna 2008 maata riepotteli neljä hurrikaania: Fay, Gustav, Hanna ja Ike. Aiemmin voimakkaat hurrikaanit ovat vaurioittaneet maata vuosina 1963, 1935 ja 1954.[6] Syyskuussa 2004 trooppinen myrsky Jeanne aiheutti sateet, joiden liikkelle saamat mutavyöryt ja tulvat surmasivat yli 2 000 haitilaista.[7][8] Saman vuoden toukokuussa edelliset tulvat olivat surmanneet tuhatkunta henkeä ja tuhonneet tuhansia koteja.[9]

Maan vuoristoinen rakenne aiheuttaa suuria paikallisia eroja sademäärässä; yleisesti ottaen pohjoisrannalla sataa enemmän kuin etelärannikolla. Oheisessa taulukossa esitetyt Port au Princen lämpötilat ja sademäärät edustavat saaren alavia osia.[10]

Port au Princen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 31 31 32 32 32 33 34 34 33 32 32 31 ka. 32,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 20 20 21 22 22 23 23 23 23 22 22 21 ka. 21,8
Sademäärä (mm) 33 58 186 160 231 102 74 145 175 179 88 33 Σ 1 464
Sadepäivät (d) 3 5 7 11 13 8 7 11 12 12 7 3 Σ 99
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
31
20
31
20
32
21
32
22
32
22
33
23
34
23
34
23
33
23
32
22
32
22
31
21
S
a
d
a
n
t
a 		33
58
186
160
231
102
74
145
175
179
88
33


Lähde: BBC[11]

Luonto ja luonnonsuojelu muokkaa

Haitissa on yksi Unescon maailmanperintökohde, kolmen historiallisen kohteen kokonaisuus Haitin historiallinen kansallispuisto. Lisäksi maassa on kaksi kansallispuistoa, Pic Macayan kansallispuisto maan eteläosassa ja La Visiten kansallispuisto maan kaakkoisosassa. La Visitessä on havumetsiä ja ruohikkoa, ja siellä tavataan monia harvinaisia lintulajeja. Pic Makayassa on maan viimeiset sirpaleet pilvimetsää, joka on monen uhanalaisen eläinlajin koti.

Koska väestön enemmistön ensisijainen kotitalousenergian lähde on polttopuu, Haitin luonnonmetsät katoavat nopeasti: vuonna 1923 maa-alasta lähes 60 prosenttia oli metsää, vuonna 2006 enää vajaa kaksi prosenttia. Metsien katoaminen aiheuttaa maaperän eroosion kiihtymistä, joka pienentää satoja ja aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä.[12] Puuton maaperä ei pidätä vettä, joten rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mutavyöryjä. Esimerkiksi syksyllä 2004 hurrikaani Jeannen aiheuttamat tulvat ja mutavyöryt hukuttivat Haitilla tuhansia ihmisiä, metsäisessä naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa vain 18 henkeä.[13]

Metsäkadon osasyynä on Haitin maailman 4. heikoin omistusoikeuden suoja, minkä vuoksi metsillä ei ole omistajia, joiden kannattaisi hillitä hakkuita ja istuttaa hakatun tilalle uutta metsää. Suurin osa haitilaisista myös asuu taloissa, joita ei omista kukaan, minkä vuoksi taloja ei kannata rakentaa niin järistyskestäviksi kuin omistettuja taloja rakennettaisiin. Talot näet saattaa menettää toiselle eikä niitä ehkä voi edes myydä.[14]

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haitin maantiede.
  1. ↑ Mountains, Coastal Plains and River Valleys of Haiti Earth Observation
  2. ↑ Suuri tietosanakirja, s. 213. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  3. ↑ Maantieteellisiä tietoja - Korkeimmat vuorenhuiput 31.10.2008. Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2018.
  4. ↑ Haiti's geology points to big quakes USA Today. Viitattu 14.1.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Haiti sijaitsee vaaravyöhykkeellä - suurjäristyksiä sattuu harvemmin YLE Uutiset
  6. ↑ Masters Jeff: Hurricanes and Haiti: A Tragic History Weather Underground, Inc.
  7. ↑ Haiti flood deaths may top 2,000 BBC 2004
  8. ↑ Haiti flood death toll rises to 2,400 Guardian 24.9.2004
  9. ↑ Haiti Flood response 2004 Global Aid
  10. ↑ Haiti Country Guide BBC Weather
  11. ↑ Port au Prince BBC Weather
  12. ↑ Country Profile: Haiti (PDF) toukokuu 2006. Yhdysvaltain kongressin kirjasto. (englanniksi)
  13. ↑ Kurjuuteen tarvitaan toivota 2006. YLE. Viitattu 17.1.2010.
  14. ↑ Sowing and Reaping Devastation in Haiti - The property-rights vacuum explains a lot T. Norman Van Cott, Ball State Universityn taloustieteen professori, 9.2.2010
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haitin_maantiede&oldid=22279088”